Verkkopalvelut (yhteis)käyttöön

Raha-asioiden hoitoon tarvitaan pankkitiliä, niin kuolinpesissä kuin metsäyhtymissäkin. Sähköisten pankkipalveluiden avulla asiointi helpottuu, mutta jos hoidettavana on kuolinpesän tai metsäyhtymän asiat, oma pankkitili ja pankkitunnukset eivät riitä.

Kuolinpesässä tarvitaan yhteinen käyttötili, on se sitten vainajan alkuperäinen tili tai kuolinpesälle avattava uusi tili. Kuoleman jälkeen vainajan pankkitilit yleensä säilyvät, mutta tilien käyttöoikeudet lakkaavat, lukuun ottamatta välittömästi hautajaisiin ja vainajan aiempiin menoihin liittyviä kuluja.

Uuden tilin avaamista varten tarvitaan yleensä kopiot alkuperäisistä kuolinpesän asiakirjoista eli perukirjasta, sukuselvityksestä, testamenteista, mahdollisesta osituksesta. Tärkeää on myös laatia kaikkien osakkaiden allekirjoittama, yksilöity valtakirja sille henkilölle, jolle käyttöoikeudet halutaan antaa. Usein pankeilta löytyy valmiit valtakirjapohjat.

Joidenkin pankkien verkkosivuilla on ohjeet ja osoite asiakirjojen toimittamiseksi. Näin tiliasioiden hoitaminen voi järjestyä ilman pankissa käyntiä.

Tiedonsaantioikeus jokaiselle osakkaalle

Metsäyhtymä ei ole juridinen oikeushenkilö vaan usean

henkilön yhteisesti omistama metsäkiinteistö, jolla harjoitetaan yhdessä metsätaloutta – mutta kukin omissa nimissään. Siksi myös pankkitili avataan joko yhden osakkaan nimiin tai usealle osakkaalle yhteisesti. Käyttövaltuudet mietitään yhdessä ja tarvittaessa laaditaan yksilöidyt valtakirjat.

Yhteisellä tilillä olevat varat kuuluvat yleensä metsänomistusosuuksien suhteessa yhtymän osakkaille.

Luottamuksen vahvistamiseksi ja tiedonkulun helpottamiseksi on syytä hankkia yhteiseen pankkitiliin tiedonsaantioikeus kaikille yhteisomistuksen osakkaille.

Kuolinpesässä jokainen osakas on yleensä yksinään oikeutettu saamaan tietoja pesän pankkiasioista kuolinpäivältä ja kuolinpäivän jälkeen. Katseluoikeuden saa osoittamalla oman osakkuusasemansa perukirjalla tai muulla pankin hyväksymällä asiakirjalla.

Yhtymässä kaikilla tilinomistajilla on yksinään tiedonsaantioikeus yhteisomisteisesta tilistä, vaikkei käyttöoikeutta olisikaan.

Veroasiointiin tarvitaan Katso-tunnus

Viranomaisasioissa ollaan kattavasti siirtymässä Suomi.fi-valtuuksiin. Suomi.fi-palvelu ei kuitenkaan pysty käsittelemään yksityishenkilöiden yhteisomistustilanteita. Siksi veroasioita kuolinpesän tai yhtymän puolesta hoidettaessa on vielä käytettävä Katso-valtuutusta.

Veroasioissa tärkein asiointikanava on OmaVero-palvelu. Siinä kuolinpesä ja yhtymä antavat tuloveroilmoituksensa, voivat maksaa veroja ja hoitavat kaikki oma-aloitteiseen verotukseen liittyvät asiat, muun muassa arvonlisäveroilmoitukset ja arvonlisäveron maksamisen. Yhteisiä veroasioita hoitava tarvitsee OmaVerossa asiointiin Katso-tunnisteen.

Ennen kuin kuolinpesän tai yhtymän puolesta asioiva voi hakea Katso-tunnuksia, on muutama asia oltava kunnossa:

– kuolinpesällä tai yhtymällä on Y-tunnus eli ollaan arvonlisäverorekisterissä,

– on valittu henkilö, jonka nimiin tunniste luodaan ja henkilö valtuutetaan osakkaiden allekirjoittamalla valtakirjalla,

– nimetyllä henkilöllä on verkkopankkitunnukset tai hän käy Verohallinnon toimipisteessä valtakirjan ja henkilöllisyystodistuksen kanssa tunnistautumassa.

Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, asioiden hoitaja täyttää sähköisen hakemuksen Katso-tunnisteesta osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Hakemukseen pääsee kiinni seuraamalla polkua: Yritys.tunnistus.fi > Perusta Katso-tunniste > Haluan perustaa pääkäyttäjän organisaatiolle > Täytä hakemus. Vero.fi-sivustolta löytyy myös hyvä ohje Katso-tunnusten hakijalle.

Hakemuksen täyttämisen jälkeen Verohallinto pyytää tarvittavia liitetiedostoja, joita kuolinpesällä ovat perukirjan kopio tai maistraatin vahvistama osakasluettelo ja kaikkien osakkaiden allekirjoittama valtakirja. Yhtymällä riittää yleensä valtakirja. Vaadittavat asiakirjat voi myös lähettää jo ennen pyyntöä sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Metsään.fi kaikille osakkaille

Metsävaratietoa tarjoavassa Metsään.fi-palvelussa kaikki kuolinpesän tai yhtymän osakkaat asioivat samoin oikeuksin. Oikeudet avataan, kun yhteys metsätilan ja omistajan henkilötunnuksen välille varmistuu.

Kuolinpesän on toimitettava palvelua ylläpitävälle Suomen metsäkeskukselle perukirjan kopio tai sellainen ote perukirjasta, jossa näkyvät osakkaat henkilötunnuksineen ja perintönä siirtyneet metsätilat.

Kaikki yhtymän osakkaat voivat kirjautua palveluun käyttäjiksi omilla henkilötunnuksillaan sen jälkeen, kun lainhuuto metsätilaan on saatu. Suomen metsäkeskus saa Maanmittauslaitokselta lainhuutotiedot kerran vuorokaudessa, joten muuta todistelua omistuksesta ei tarvita.

Selvennyslainhuuto suositeltava

Kuolinpesän osakkailla ei ole velvollisuutta hakea lainhuutoa perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Siksi vaaditaan lisätodisteita tilan siirtymisestä kuolinpesän omistukseen. Jos kuolinpesä hakee Maanmittauslaitoksesta selvennyslainhuudon osakkaille, Metsäkeskus saa omistustiedon suoraan Maanmittauslaitokselta, eikä perukirjoja ajantasaisine osakastietoineen tarvitse toimittaa.

Muutoinkin selvennyslainhuuto selkeyttää kuolinpesän omistustilannetta erityisesti, jos kuolinpesän sisällä on tapahtunut muutoksia. Monessa tilanteessa auttaa myös maistraatin vahvistama osakasluettelo, mutta ne tiedot eivät siirry automaattisesti Suomen metsäkeskuksen ylläpitämään metsänomistajarekisteriin. Sähköisen asioinnin sujuvuus on isolta osin riippuvainen siitä, miten hyvin eri viranomaisrekisterit seurustelevat keskenään.

Yleisimmät asiakirjat kuolinpesän asioiden hoitoon

– Perukirja liitteineen (muun muassa testamentti ja avioehtosopimus)

– Vainajan sukuselvitys tai maistraatin vahvistama osakasluettelo

– Aiemmin kuolleen puolison perukirja

– Osituskirja, mikäli aiemmin kuolleen puolison ja kuolinpesän välillä on tehty ositus

– Valtakirja osakkailta

Yleisimmät asiakirjat metsäyhtymän asioiden hoitoon

– Valtakirja osakkailta

– Kiinteistön lainhuutotodistus

Kommentti:
Parempia ohjeita kiitos

Kärsivällisyyttä koetellaan, kun osakas alkaa hoitaa sähköisesti asioita kuolinpesän tai yhtymän puolesta. Nimittäin yhteistä lähes kaikille sähköisille palveluille on, että metsää omistaville kuolinpesille tai yhtymille ei opastusta palvelun käyttöön helposti löydy.

Joidenkin pankkien verkkopalvelujen hakutoiminnolla voi päästä lukemaan hyvinkin selkeää opastusta, mutta yleensä opastusta löytyy vain kuolinpesälle. Sen sijaan yhtymästä ei välttämättä löydy edes mainintaa.

Näitä yhteistä metsätaloutta harjoittavia toimijoita on Suomessa kuitenkin yli 100 000. Mielestäni tämä asiakasjoukko ansaitsisi selvemmän opastuksen palvelujen käyttöön.

Kaikesta huolimatta kannattaa sitkeästi käydä alkuruljanssit läpi, jopa roikkua neuvontapuhelimien jonoissa. Valtuus sähköiseen asiointiin palkitsee lopulta vaivan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.