Suojatöhnä piti tukkimiehentäit loitolla

Lapin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi opiskellut Paula Pusula tutki opinnäytetyössään Ruotsissa kehitetyn ja jo käytössä olevan mekaanisen Conniflex-tukkimiehentäin torjunta-aineen tehoa ja vertasi sitä torjuntakemikaaliin, jolla taimet käsitellään Suomen taimitarhoilla. Pusulan opinnäytetyö valmistui viime vuonna.

Conniflex on hiekan ja liima-aineen seos, jolla taimien alaosat käsitellään taimitarhalla. Seos peittää taimen ja estää tukkimiehentäitä syömästä taimen tyvikuorta. Aine on olemukseltaan harmaata töhnää.

Pusula tutki Metsänhoitoyhdistys Uusimaan istutusaloilla Conniflexin ja kemiallisten torjunta-aineiden vaikutusta.

Tutkimuksen tärkein tulos oli, että Conniflex antaa taimille paremman suojan tukkimiehentäituhoilta kuin Suomessa käytettävä kemiallinen torjunta-aine.

Pusula inventoi kaikkiaan 37 hehtaaria istutusaloja. Conniflex-käsittelyn saaneista taimista 19 prosentilla oli tukkimiehentäin syöntijälkiä. Kemiallisella torjunta-aineella käsitellyistä taimista 30 prosenttia tukkimiehen täi oli käynyt puraisemassa.

Lehtomaiselle kankaalle istutetuista, Conniflexillä käsitellyistä taimista puremajälkiä oli 28 prosentilla, tuoreiden kankaiden Conniflex-taimista vain 11 prosentilla. Kemiallisella torjunta-aineella käsitellyillä taimilla kasvupaikan viljavuus ei vaikuttanut syöntijälkien yleisyyteen.

Mätästys vähensi Conniflexillä käsiteltyjen taimien syöntijälkiä. Kemiallisella torjunta-aineella suojatuilla taimilla ei vastaavaa eroa maanmuokkausmenetelmien välillä ei havaittu.

Suomessa Conniflexillä käsiteltyjä, Ruotsissa kasvatettuja taimia myy Svenska Skogsplantor. Suomalaiset taimiyhtiöt eivät käytä mekaanista taimien suojausta.

Conniflexin kaltaista mekaanista taimisuojaa markkinoidaan myös tuotenimillä Woodcoat ja Hylonox.

Svenska Skogsplantorin asiakasvastaava Johan Grönrosin mukaan Conniflex-käsittely maksaa 5–8 senttiä taimelta.

Julkaistu Metsälehdessä 13/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.