Suojeluraha kiinnostaa, metsänhoitotuki ei

Metsänhoitotöihin tarkoitettua kemeratukea jäi viime vuonna käyttämättä 16,5 miljoonaa euroa, mutta metsien suojeluun jyvitetty raha käy hyvin kaupaksi.

Päijänteen mhy:n Henri Mommon mukaan suojelun kysyntä kasvaa, joten suojelusopimusten valmisteluun on lisätty resursseja. Kuvassa suojeltu lehtometsä Hankasalmella Keski-Suomessa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Valtiolla ja metsänomistajilla on selvästi eri näkemykset metsänhoidon ja metsien suojelun tarpeellisuudesta. Yksityismetsien metsänhoitotöihin tarkoitettua kemeratukea jää vuosittain käyttämättä miljoonia euroja: viime vuonna 16,5 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan metsien suojeluun varatut lisäeurotkin käytetään täysimääräisesti. Esimerkiksi metsien määräaikaiseen suojeluun jyvitetyn ympäristötuen määrä kasvoi viime vuonna neljänneksellä, ja reipas tahti on jatkunut alkuvuonna.

Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta arvioi, että jos suojeluvaroja riittää, niitä menee kaupaksi kiihtyvällä tahdilla.

”Menekkiä on. Suojelukriteerien mukaisia kohteita löytyy hyvin määräaikaiseen suojeluun.”

”Valmistelukorvaus ehdoton”

Valtio nosti viime vuonna ainakin hetkellisesti metsien suojeluun käytettävien määrärahojen tasoa. Parantuneen rahoitustilanteen lisäksi suojeluhehtaarien nousun takana on, se että Metsäkeskuksen ohella muut metsäalan toimijat, kuten metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt ja yksityiset metsäpalveluyrittäjät, osallistuvat entistä aktiivisemmin suojelusopimusten valmisteluun.

Tämän on tehnyt mahdolliseksi toimijoille suojelusopimuksen valmistelusta nykyisin maksettava korvaus.

”Toimijoille maksettava valmistelukorvaus on ehdoton, jos halutaan, että metsänomistajat oppivat hyödyntämään eri suojeluvaihtoehtoja”, sanoo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen myyntipäällikkö Henri Mommo.

Suojelutarjontaa jopa ”liiaksi”

Metsänomistaja voi suojella metsäalueensa valtion Metso-ohjelman varoilla joko pysyvästi tai määräaikaisesti. Määräaikaisen suojelun tahti on kiihtynyt, mutta sille asetettujen tavoitteiden täyttyminen edellyttää vielä lisää rahaa tuleviksi vuosiksi.

Pysyvässä suojelussa tavoitehehtaarit näyttävät sen sijaan täyttyvän, vaikka suojelutarjontaa saattaisi olla tavoitteita enemmän. Henri Mommo kertoo tuoreesta tapauksesta, jossa keskisuomalainen metsänomistaja joutuu odottamaan erinomaisesti suojeluun sopivasta metsäkohteesta pysyvän suojelun tarjousta 1,5–2 vuotta.

Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että syynä ovat Metso-ohjelman alueelliset tavoitteet, jotka on asetettu täytettäviksi vuoteen 2025 mennessä. Pysyvän suojelun tavoitteista ollaan jäljessä eteläisimmässä Suomessa, joten suojeluvarat kohdistetaan lähivuosina sinne.

Niissä maakunnissa, joissa suojelutavoite alkaa jo täyttyä, suojelurahaa on jaettavissa vähemmän.

”Huippukohteet pääsevät mukaan mistä vaan”, lupaa erityisasiantuntija Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä.

Samanaikaisesti kasvussa ovat niin metsien hakkuupaine kuin suojeluvaatimukset. Suojelunarvoisilla metsäkohteilla on usein runsaasti puustoa, joten puumarkkinoilla ne menisivät kaupaksi nopeasti.

Myös Mommon mainitsemassa esimerkkikohteessa metsänomistaja olisi saanut puukaupparahat tililleen todennäköisesti selvästi ripeämmin kuin suojelurahat.

”Tässä tapauksessa on onneksi maanomistaja, jolla ei ole viimeiset eurot metsässä pystyssä ja pitkä odotusaika suojelukorvaukselle on mahdollinen”, Mommo kertoo.

Pysyvän metsänsuojelun keskimääräinen korvaus oli viime vuonna noin 6 800 euroa hehtaarilta, kymmenvuotisen määräaikaisen suojelun noin 2 100 euroa hehtaarilta.

Valtion tuet metsiin

  • Valtion varoista tuetaan yksityismetsien puuntuotantoa, suojelua ja luonnonhoitoa.
  • Puuntuotannon eli metsänhoitotöiden kemeratukea maksetaan taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon, metsäteihin, suometsiin ja terveyslannoituksiin. Vuonna 2021: 42 milj. euroa.
  • Metsien suojelua tuetaan Metso-ohjelmassa kahta kautta: Ely-keskukset hoitavat pysyvää ja 20 vuoden määräaikaista suojelua, Metsäkeskus myöntää kemeravaroista 10 vuoden määräaikaisia suojelupäätöksiä. Lisäksi kemeravaroista tuetaan luonnonhoitohankkeita. Vuonna 2021: 43 milj. euroa.
  • Soihin keskittyvässä uudessa Helmi-suojeluohjelmassa on myös metsäisiä piirteitä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito