Torjunta-ainepula lyhentää kantokäsittelykautta

Metsänomistajien on syytä olla tarkkana, sillä juurikäävän riski voi nousta.

Kantokäsittelykautta lyhentävä määräaikainen asetusmuutos astui voimaan perjantaina 6. päivä toukokuuta. Syynä asetusmuutokseen on Ukrainan sodan vuoksi huonontunut juurikäävän torjuntaan käytettävän urean saatavuus.

”Epävarmuus ei ole täysin poistunut. Koska torjunta-aineiden saatavuutta ei voida sataprosenttisesti varmistaa, etenemme mieluummin näin. Jos asetusmuutos osoittautuu tarpeettomaksi, se sitten kumotaan”, kertoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Laki velvoittaa juurikääpää torjuvaan kantokäsittelyyn toukokuun alusta marraskuun loppuun, kun hakkuuvuorokauden alin lämpötila on nollan yläpuolella. Määräaikaisella asetusmuutoksella kantokäsittelyvelvoite poistetaan turvemailta ja lämpötilarajaa nostetaan nollasta seitsemään asteeseen, mikä lyhentää kantokäsittelykautta.

Hätäasetuksella halutaan varmistaa, ettei pula kantokäsittelyaineista aiheuta pullonkaulaa puunkorjuuseen muutoinkin kriittisenä aikana. Metsänomistajan kannalta asetusmuutos tarkoittaa, että hakkuita voidaan tehdä juurikäävän itiöinnin aikaan ilman kantokäsittelyä. Tämä lisää juurikääpälahon leviämisriskiä.

Suositus käsitellä, jos ainetta on

Juurikäävän torjuntaan voi käyttää urean lisäksi harmaaorvakka-pohjaista kantokäsittelyainetta, mutta senkin saatavuus on rajallista.

”Kannustamme, että kun ainetta on saatavilla, torjuntatyötä jatketaan kuin tätä muutosta ei olisikaan, mutta meillä ei ole lainsäädännöllisiä keinoja. Kun muutos tehdään, se tehdään”, Torniainen summaa.

Samoilla linjoilla ollaan lain noudattamista valvovassa metsäkeskuksessa. Kun torjuntakausi alkaa, metsäkeskus tarkastaa työmaita normaaliin tapaan. Tarkastajat ei kuitenkaan pysty valvomaan, tehdäänkö kantokäsittely, mikäli torjunta-aineita on saatavilla, jos lainsäädäntö ei siihen velvoita.

”Jos asetus ei vaadi torjuntaa tekemään, metsäkeskuksella ei ole kovempia keinoja siihen puuttua. Silloin se on lähtökohtaisesti ostajan ja maanomistajan sopimusasia, tehdäänkö kantokäsittely vai ei”, muistuttaa metsälainsäädännön johtava asiantuntija Janne Uitamo metsäkeskuksesta.

Sovi kantokäsittelystä

Mikäli nyt hieroo puukauppaa, kannattaa sopimukseen kirjata, että kannot käsitellään riippumatta lain vaatimuksista. Ostajan ja myyjän on myös mahdollista yhteistuumin muuttaa aikaisemmin solmittuja puukauppasopimuksia kantokäsittelyn osalta. Sama pätee hakkuun lykkäämiseen.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK perään kuuluttaa tilanteessa hyviä tapoja.

”Hyvien toimintatapojen mukaista on, että maaomistajalle kerrotaan muutoksesta, mitä se merkitsee, mitä riskejä siihen liittyy ja myös neuvotellaan siitä, onko hakkuu mahdollinen ilman kantokäsittelyä vai ei. Maanomistajan tahtoa pitäisi tässäkin kunnioittaa”, metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK:sta painottaa

Etenkin pahimmilla juurikääpäalueilla Etelä-Suomessa on syytä harkita hakkuun lykkäämistä, mikäli kantokäsittely ei onnistu. Jos juurikäävän aiheuttama laho leviää kuusikkoon tai männikköön, sen saa pois vain puulajia vaihtamalla. Pahimmillaan juurikääpä lahottaa arvokkaimman tyvitukin.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito