”Tällaisia on harvoin tarjolla”

Antti Leinolla on vaimo, viisi lasta, ja työkseen hän johtaa kymmeniä henkiä työllistävää vientifirmaa. Mutta kun naapurista tuli metsäpalsta myyntiin, Leino ryhtyi metsänomistajaksi empimättä.

Parin vuoden ajan metsää omistaneen Antti Leinon mielessä kutkuttelee ainakin polttopuiden teko metsästä keväisenä viikonloppuna. Kiireiselle yritysjohtajalle on tärkeää, että omaan metsään voi poiketa kotimatkalla. (Kuvaaja: Juha Sinisalo )

”Kaksitahtisen koneen haju tuntuu kauas”, Antti Leino toteaa.

Raivaussahan tuottama meteli on toki paljastanut hieman aiemmin, mitä etäämmällä lumisessa metsässä tapahtuu. Metsänomistaja Leino itse kävelee pitkin metsätietä, sillä hänellä ei ole edessään sahausta vaan työpäivä toimistossa.

38-vuotias Leino johtaa työkseen Leimet-konsernia, joten metsänomistuksessa on myös tehtävä ratkaisuja sen mukaisesti. Taimikonhoidon ulkoistaminen metsurille on yksi kiireisen metsänomistajan valinnoista.

”Sen verran olen itse raivausta tehnyt, että kun tämmöistä lähtee minun kalenterillani tekemään, niin taimikko on jo jotain nuorta metsää siinä vaiheessa. Ilman helppiä taimikko olisi jäänyt nyt raivaamatta”, Leino sanoo.

Sijainti, yhtenäinen palsta ja tiet

Leino osti metsää, kun sitä tuli myyntiin aivan Rauman Lapissa asuvan miehen naapurista. Loppukesällä 2016 hankitulle metsäpalstalle on talon nurkalta matkaa vain kilometri.

”Naapuri sanoi, että näitä tulee kerran 50 vuodessa myyntiin.”

Metsässä on länsirannikolle tyypillisesti useampi hehtaari kallioista aluetta, joten tehollista metsämaata Leinon omistuksessa on 60–70 hehtaaria.

”Täällä rannikolla on kivikkoja ja kallioalueita, joten puu ei kasva niin pitkäksi kuin sisämaassa”, Leino sanoo.

Metsäpalstan sijainnin lisäksi Leino kiinnostui ostamastaan alueesta, koska kyseessä on palsta, jonka metsäkuviot muodostavat yhden selvän kokonaisuuden. Tärkeää on myös, että kiireinen yritysjohtaja pääsee metsäänsä tietä myöten.

Pitkulaiselle metsäpalstalle vievän vanhan tieuran kunnostus on ollut tuoreen metsänomistajan ensimmäisiä toimia.

”Jos palstalle pääsisi vain traktorilla ja silloin kuin maa on jäässä, käymättä jäisi.”

Harvennuksia kieli keskellä suuta

Metsätilojen markkinat ovat käyneet viime vuosina kuumina. Leino kertoo kuulleensa puheita, että metsäpalstoista pitää tarjota melkein sellainen summa, että päähän sattuu. Sitten pääsee kaupoille.

”Kun katsoo metsätilojen hintatilastoja Metsälehdestä, korkeista hinnoista näkee, että metsänostaminen kiinnostaa ihmisiä länsirannikolla.”

Oman metsän kohdalla hyvä asia on ollut, että puustoa on kaupan jälkeen tehdyn metsäsuunnitelman mukaan enemmän kuin Leino metsää ostaessaan arvioi.

”En edes yritä väittää, että metsän ostaminen olisi ollut puhtaasti rationaalinen hankinta. Nyt on vaikea sanoa, millainen ostos oli sijoituksena. Aika näyttää.”

Kutkutus oman metsän omistamisesta syntyi Leinolle jo 2000-luvun alussa, kun metsätöistä tuli oppi kantapään kautta isän ostamalla palstalla. Oman palstansa hän hankki perikunnalta.

Historian vuoksi metsässä on riittänyt heti alkuun tehtäväksi taimikonhoitotöitä ja harvennushakkuita. Sen verran metsänomistajan alkutaival on tuonut päänvaivaa, että pulssi ei tunnu laskevan viiden minuutin metsäkävelyn aikana, vaikka niin mainostetaan, Leino naurahtaa.

”Yhdistyksestä kaveri soitti, että naapurin metsään tehdään harvennus. Mitä jos tehtäisiin sullekin? Sanoin, eiku ilman muuta, jos kone on lähellä.”

Vastapainoa työlle

Puukaupoista Leino on jo oppinut muun muassa sen, että kuitupuuta voidaan viedä länsirannikolta myös Ruotsin suuntaan.

”Koivutukkia ei täällä tunneta, sillä koivut eivät juuri kasva tukkipuiksi.”

Siitä pitävät karut kallioiset metsämaat huolen. Ruotsissa ovat myös Leinon johtaman Leimetin päämarkkinat. Perheyhtiö valmistaa etenkin betonipaalujen metallisia jatkoliitoksia ja kärkiosia.

”Leimet on konepaja, jonka tuotteet lyödään maan alle. Osat eivät jää näkyviin, mutta kun rakennusten perustuksista on kyse, metalliosien laatu ja luotettavuus on avainasemassa.”

Leimet on ollut konkreettisesti rakentamassa metsäteollisuuden tämän vuosikymmenen uutta nousua. Äänekosken uuden sellutehtaan perustuksissa lepäävissä betonipaaluissa on koko joukko yrityksen valmistamia kalliokärkiä.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 1/2019

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit