• Tilaa lehti
  • Asiakaspalvelu
  • Mediamyynti
  • Yhteystiedot
  • Palaute
  • Usein kysyttyä
  • Evästeasetukset
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Facebook
  • Twitter
  • Bluesky
  • YouTube
  • LinkedIn
  • Instagram
Kirjaudu Luo Metsälehti-tunnus
Metsälehti
  • Uutiset ja blogit
  • Lehti
  • Keskustelut
  • Lukijoiden kuvat
  • Puunhinta
  • Metsämaa
  • Metsäalan työpaikat
  • Tilaajasisällöt
    • Metsätietäjä
    • Raivaamaan
    • Metsälehden lukijatapahtuma Tampereella
    • Lukijamatkat
    • Uuden metsänomistajan tietopaketti
    • Tiedeliitteet
      • Tiedeliite 2018
      • Tiedeliite 2019
      • Tiedeliite 2020

Artikkelit

  • Kaikki
  • Uutiset
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Kolumnit
  • Riikilä
  • Videot
  • Podcastit
  • Hanketiedotteet
  • Kumppaniartikkelit
1276 artikkelia (näytetään 1021-1030)
Edellinen 1 … 101 102 103 104 105 … 128 Seuraava
Artikkeli Tilaajille
Sekä FSC- että PEFC-sertifiointi vaativat jättämään uudistusalalle vähintään kymmenen säästöpuuta hehtaarille. PEFC:ssä säästöpuun läpimitaksi riittää kymmenen senttiä, mutta FSC edellyttää kahdenkymmenen sentin läpimittaa. (Kuva Sami Karppinen)

7 kysymystä metsä­sertifioinnista

Metsänomistajien postiluukuista kolahtelee yhä useammin FSC-metsäsertifiointia markkinoivia kirjeitä. Kannattaako tarjoukseen tarttua?

MetsänhoitoMetsänhoitoSami Karppinen25.8.2020 10:24
Artikkeli Tilaajille
Savottaa tehtiin osin yöllä, tosin lähinnä kokeilumielessä helteen vuoksi. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Kesäyö koivikossa

Onko nykyajan metsänomistajasta enää moottorisahan varteen? Kokeilimme omatoimista savottaa peltokoivikossa.

MetsänhoitoMetsänhoitoValtteri Skyttä19.8.2020 9:27
Artikkeli Tilaajille
kirjanpainajan seurantaa

Kirjanpainajien epidemiaraja rikki Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä

Epidemiarajan ylittyminen tarkoittaa, että kaarnakuoriaiset voivat iskeytyä myös terveisiin kuusiin.

MetsänhoitoMetsänhoitoValtteri Skyttä14.8.2020 16:42
Artikkeli Tilaajille

Haussa ilmastoviisaat ratkaisut

Metsätalous aiheuttaa turvemailla merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä, mutta kannattavuus voi ponnisteluista huolimatta jäädä vaatimattomaksi. Ristiriitaan etsitään ratkaisuja kuusivuotisessa Sompa-hankkeessa, joka on nyt edennyt puoliväliin. Metsälehti pyysi kolmea Luken tutkijaa kertomaan hankkeen keskeisistä havainnoista.

MetsänhoitoMetsänhoitoAino Ässämäki13.8.2020 8:40
Artikkeli Tilaajille
Helsingin yliopiston yliopistotutkija Paavo Ojanen tutkii ojitettujen soiden eri käyttövaihtoehtojen ympäristövaikutuksia sekä metsätalouskäyttöön ojitettujen soiden ja niiden ennallistamisen vaikutuksia ilmastoon. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Rehevät suot avainasemassa

Puusto kasvaa rehevillä paksuturpeisilla mailla hyvin, mutta kestävä metsätalous on siellä hankalaa, kertoo yliopistotutkija Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta.

MetsänhoitoMetsänhoitoTiia Puukila13.8.2020 8:40
Artikkeli Tilaajille
Mika Nieminen arvioi, että vesistöjen kannalta haitallisimmat suometsät löytyvät Etelä-Suomesta. Puuston kasvu ja veden haihdunta on siellä suurta, joten ojitusalueet kuivuvat. Turve painuu, tiivistyy, hajoaa ja vapauttaa ravinteita. Puut eivät pysty kaikkia ravinteita sitomaan. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Vedenpinnan taso ratkaisee

Suometsistä vesistöihin valuva ravinnemäärä aliarvioitiin vuosikymmenten ajan. Miten varmistetaan, etteivät hajoava turve ja lisääntyvät hakkuut rehevöitä järviä entisestään?

MetsänhoitoMetsänhoitoValtteri Skyttä13.8.2020 8:40
Artikkeli Tilaajille
Tämä ruskealta suovedeltä näyttävä liemi on käynyt läpi pitkällisen jalostusprosessin. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Humuksesta bisnestä

Vapo luo uusia korkean jalostusasteen tuotteita suobiomassasta. Biostimulanttien kehitys on edennyt jo käytännön kokeisiin.

MetsänhoitoMetsänhoitoSami Karppinen13.8.2020 8:40
Artikkeli Tilaajille
Juha Siekkinen näyttää kartalta Pekka Savolahdelle ja Tarja Kousalle, mihin suuntaan vesi virtaa ojissa. (Kuvaaja: Anu Kovalainen)

Paluu suoksi

Suoeliöstö ja vesistöt hyötyvät soiden ennallistamisesta, mutta ilmastovaikutusten osalta tilanne on haastavampi.

MetsänhoitoMetsänhoitoLiina Kjellberg13.8.2020 8:40
Artikkeli Tilaajille
Luontaiset kuusentaimet kasvavat rehevällä korpimaalla hyvin, kun pääsevät alkuun. Muokkaus olisi johtanut voimakkaaseen vesakoitumiseen, kertoo Hannu Hökkä. (Kuvaaja: ANTTI J. LEINONEN)

Kun kuviorajat häviävät

Suometsien uudistaminen on opettelua oppineillekin.

MetsänhoitoMetsänhoitoMikko Häyrynen12.8.2020 9:11
Artikkeli Tilaajille Video
Harri Vasander poimii rimpivesiherneen, joka viihtyy nimensä mukaisesti avosoiden ja sekatyypin soiden kosteissa kohdissa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Kymmenien suotyyppien maa

Suotyyppien erottaminen toisistaan vaatii kasvilajien tuntemusta. Tupasvillojen ja suopursujen lisäksi suomalaisella suolla voi kohdata varsin erikoisia kasveja.

MetsänhoitoMetsänhoitoAino Ässämäki11.8.2020 10:00
Edellinen 1 … 101 102 103 104 105 … 128 Seuraava

Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
  • Tilaa uutiskirje

Metsälehti

Metsälehti on metsänomistajien ykköslehti vuodesta 1933.

Aiheet

  • Metsänhoito
  • Metsänomistus
  • Puukauppa
  • Tekniikka
  • Harrastukset
  • Luonto

Sisältöalueet

  • Uutiset ja blogit
  • Lehti
  • Keskustelut
  • Lukijoiden kuvat
  • Puunhinta
  • Metsämaa
  • Metsäalan työpaikat
  • Tilaajasisällöt

Löydä

  • Yritysinfo
  • Metsälehden mediakortti
  • Tilausmuutokset
  • Historia
  • Briefly in English
  • Tapio-konserni
Metsälehti ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu)
Metsälehti Makasiini ISSN 2737-1131 (verkkojulkaisu)
Vastuullista journalismia
  • Tilaa lehti
  • Asiakaspalvelu
  • Mediamyynti
  • Yhteystiedot
  • Palaute
  • Usein kysyttyä
  • Evästeasetukset
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste