Kuolleen puuston määrä on seitsenkertaistunut Kaakkois-Suomen pahimmilla kirjanpainaja-alueilla kuuden viime vuoden aikana. Näin kertovat kuolleita puita tekoälyn avulla ilma- ja satelliittikuvista kartoittavan Koko Forestin havainnot.
Metsien analytiikkapalveluita tarjoava yritys on kartoittanut menetelmänsä avulla Kaakkois-Suomesta 200 000 hehtaaria metsää. Kartoitusmenetelmä tunnistaa selvät muutokset puuston ylimmässä latvuskerroksessa.
Muutosta aiheuttaa esimerkiksi kuolleiden kuusien harsuuntuminen.
”Pystymme kartoittamaan, miten puiden kuolleisuus on kehittynyt”, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija ja Koko Forestin johtava asiantuntija Samuli Junttila.
Viereiset kuvat osoittavat, miltä yrityksen Maanmittauslaitoksen vääräväri-ilmakuvista tekemä analyysi näyttää vuosina 2020 ja 2023. Kuolleen puuston lisääntyminen näkyy vihreällä värillä.
Tuhomäärää seurattava
Vuonna 2022 perustettu Koko Forest on tehnyt kartoituksia myös muualla Suomessa – muun muassa Kuopion Tahkolla, jonka puustokuolemat ovat olleet tänä vuonna otsikoissa.
Samuli Junttila korostaa kirjanpainajatuhojen seurannan tärkeyttä. Tällä hetkellä mikään virallinen taho ei kerää laajamittaisesti tietoa puuston kuolleisuuden kehittymisestä.
”On tärkeää seurata, mihin suuntaan tuhotilanne on kehittymässä. Muutokset voivat olla hyvin äkillisiä. Se pitäisi myös metsäalan toimijoiden hahmottaa”, Junttila sanoo.
Junttilan mukaan on haastavaa ennustaa, kuinka nopeasti kuusikkotuhot etenevät.
”Päätöksenteon kannalta on olennaista, että aiheesta on ajankohtaista tietoa.”
Tutkijoiden mukaan tuoreiden kuusikuolemien taustalla on etenkin vuoden 2021 kuiva ja ennätyskuuma alkukesä. Suomen metsiin iskeytyi Keski-Euroopasta tuttu ilmiö: kovasta kuivuusstressistä kärsivät kuuset eivät pysty puolustautumaan hyönteisten hyökkäyksiltä.
Satelliittikuvia ja drooneja
Hyönteistuhojen seuraamiseen on kehitetty viime vuosina ahkerasti uusia kaukokartoitustietoihin pohjautuvia menetelmiä. Satelliitti- ja ilmakuvien on katsottu tunnistavan hyvin etenkin runsaat puustotuhot.
Kysymys on, millä varmuudella eri menetelmät pystyvät tunnistamaan yksittäiset kirjanpainajien iskemät kuuset jo tuhon alkuvaiheessa.
Metsä Group ja analytiikkayritys Collective Crunch tiedottivat vuosi sitten tekoälysovelluksesta, jolla pyritään tunnistamaan hyönteistuhoja ennen kuin ne näkyvät ihmissilmin. Hyönteistuhoaineisto on ollut kesästä lähtien Metsä Groupin (Metsäliitto Osuuskunnan) omistaja-asiakkaiden käytettävissä mobiilisovelluksessa kirjanpainajan vaikutusalueella.
Sovellus päivittää hyönteistuhojen etenemisestä satelliittikuviin perustuvaa kartta-aineistoa useamman kerran vuodessa.
”Sovelluksen pääpaino on hyönteistuhoille altistuneiden elävien puiden tunnistamisessa. Se tukee tuhoriskin seurantaa omissa metsissä ja auttaa toimenpiteiden ajoittamisessa vahinkojen välttämiseksi”, kertoo Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden digitalisaatiojohtaja Olli Leino.
Teeman parissa on ahkeroitu myös maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Sprucerisk-hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty riskimallia, joka paljastaisi laajoille kirjanpainajatuhoille alttiit alueet kartalla.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus on luonut samassa hankkeessa tekoälymallin, jonka avulla droonikuvista voidaan luokitella kuusten terveydentilaa. Tekoäly etsii droonikuvilta yksittäiset kuusipuut ja luokittelee ne terveisiin, heikentyneisiin ja kuolleisiin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.