Testasimme, miten historialliset raivaussahat purevat nykypäivän vesakkoon

Piikkisakarainen sirkkeli-terä, valjaat kuin puimakoneen remmiä ynnä painoa ja tärinää enemmän kuin tarpeeksi – 1950-luvulla olisi valinnut mieluummin vesurin.

Raivaussahan taival suomalaismetsissä ulottuu 1950-luvulle suunnilleen 60 vuoden päähän. Päätimme juhlan kunniaksi viedä historialliset raivaussahat tositoimiin 2010-luvun vesakkoon.

Kokeilemamme sahat edustavat 1950–80-lukuja. Merkit ja mallit valittiin käyntikuntoisuuden perusteella tuttujen keräilijöiden valikoimista.

Partner C6 vuodelta 1955. Kuva: Sami Karppinen

Tuli vesuria ikävä

Vehkeistä vanhin oli raivauslisälaitteella varustettu, vuonna 1955 esitelty Partner C6 -moottorisaha. Nopeasti selvisi, että kaikki ei todellakaan ollut ennen paremmin.

Raivausvarustein vehje painoi yli 15 kiloa, valjaiden virkaa teki vasemman olan yli kietaistava pätkä puimakoneen remmiä. Myötäpäivään pyörivä terä toi sahaamiseen uutta haastetta. Runkoputkeen kiinnitetty kaasuliipaisin oli ahdas ja reunoiltaan terävä. Sormeen sattui jokaisella kaasun painalluksella.

Enää en ihmettele, etteivät raivausmoottorisahat – kuten niitä ensin kutsuttiin – yleistyneet 1950-luvulla, vaan risusavottaa tehtiin vesurivetoisesti vielä seuraavallakin vuosikymmenellä.

Partnerissa terän sektorisuojaa voidaan sahattaessa kääntää. Ei valjennut miksi, mutta moista hienoutta – tai outoutta – ei nykysahoista löydy.

1950-luvulla moniin moottorisahoihin oli tarjolla lisälaitteita, joilla saha muunnettiin raivuriksi, perämoottoriksi, kairaksi tai vinssiksi. Ne arvatenkin ovat olleet huonoja kaikkiin tarkoituksiinsa.

Alkuun raivaussahoissa kokeiltiin erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tarjolla oli muun muassa hihnavetoisia ja jopa vasemmalla kyljellä pidettäviä laitteita.

 

Companion RS1. Kuva: Sami Karppinen

 

Parempi Companion

Koeajomme toinen saha oli 1960-luvun alussa Suomeen ilmaantunut Companion RS 1. Se on maineikkaan pohjoisruotsalaisen Tandsby Mekaniska Verkstadin ensimmäinen raivaussahamalli.

Partneriin verrattuna kehitys oli kulkenut pari valovuotta parempaan. Runkoputki on lyhyt, kahvastokin muistuttaa jo nykyistä. Jämerät nahkavaljaat tasasivat painoa molemmille olkapäille.

Tosin moposta lainattu moottori on aikalaisiinsakin verrattuna harvakäyntinen, mutta pitkäiskuisen sitkeä. Isokokoinen ja raskas terä toimii vauhtipyörän tapaan, joten raivaaminen sujui parhaiten tasaisella kaasulla. Kaasuvivun edestakainen lirputtelu ei Companionilla onnistu.

Ruotsissa metsäyhtiöiden mailla taimikonhoitotyöt käynnistyivät Companionin tahdissa. Vesurimiehillä ei enää ollut jakoa.

Tandsby Mekaniska Verkstad loi ruotsalaisen raivaussahaosaamisen perustan. Ensimmäiset Husqvarna-raivaussahat valmistettiin siellä ja ne nimettiin Husqvarna-Companioneiksi. 1970-luvulla Husqvarna osti Tandsbyn, jossa Huskun raivurimalleja valmistettiin pitkään.

Husqvarna 165R. Kuva: Sami Karppinen

Raivausrästien purkaja

Lopullisesti raivaussaha varttui ammattimetsurien työkaluksi, kun Tandsbyssä luotiin järeä ja miltei mitä vaan kestävä Husqvarna 165r. Elettiin vuotta 1972. Tehoa riitti, vaikka ratsuväkirynnäkön torjumiseen.

Alkuperäiset nahkavaljaat ovat kohtalaisen mukavat. Toki ison sahan painoa olisi mieluusti jakanut lantiovyölle. Jähmeästi kääntyvää sahaa on pakko käsitellä oikeaoppisesti jaloista lähtevin liikkein. Ranteen vahvuiset ja paksummatkin rungot katkeavat Maxi-terällä puhkumatta.

Husqvarnan tehosaha ilmaantui juuri oikeaan tarpeeseen. Sodan jälkeen alkanut avohakkuiden aika tuotti mittavat taimikonhoitotarpeet 1970-luvulle tultaessa. Mallilla lienee hoidettu taimikoita kuntoon enemmän kuin millään muulla raivurilla – kiitos sen, nyt meillä riittää järeitä tukkimetsiä.

1970-luvulla raivaussahojen kehittely oli ruotsalaisten hallinnassa. Stihl tuli tosissaan haastamaan vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Husqvarna lisäksi Partner sekä Jonsered, jota Suomessa myytiin siihen aikaan Raketin nimellä, valmistivat ammattilaissarjan raivaussahoja.

 

 

Husqvarna 244 RX. Kuva: Sami Karppinen

Raivaussaha valmistui 1980-luvulla

1980-luvulla tarjolla oli lukuisia erinomaisia raivaussahoja: Raketteja, Partnereita, Stihljä, Jobuja ja Husqvarnoja. Vuosikymmentä edustavaksi sahamalliksi valitsimme Husqvarna 244rx:n.

Valintaan on kaksi syytä. Ensinnäkin sellainen oli saatavilla ja vieläpä parhaassa iskukunnossaan. Toiseksi, malli lienee ollut 1980-luvun paras raivaussaha.

Kevyt, ketterän tasapainoinen ja erinomaisen tehokas sekä kierrosherkkä. Melkein tunsi itsensäkin taas parikymppiseksi, kun pitkästä aikaa tarttui 244:n kahvoihin. Koesahauksen jälkeen jäin kyllä ihmettelemään, että mitä sahavalmistajien tuotekehitysosastojen raivaussahainsinöörit ovat vuoden 1983 jälkeen mahtaneet tehdä…

Kiitokset työryhmälle: Matti Kivistö, Risto Mykkänen, Jukka Peltonen ja Kyösti Yli-Pohja.

Juttu on julkaistu Metsälehti Makasiinissa 5/2017.

Kommentit (2)

  1. Itsellä löytyy Husgvarna 165r. Sillä aloitin raivaussahalla työskentelyn vuonna 1978. Saha vieläkin olemassa. Fyysisesti aika rikkinäinen. Kärkipyörässäkin öljyn tilalla samaa kärkipyörättömällä rasvaa mitä uusissa sahoissa koska niin väljä että öljyt ei pysy sisällä. Kotelot rikki ym. Käy ihme ja kumma vaikka vähän matalat kierrokset voisi korjaantua säätelemällä. Moottori peruskorjattu joskus vuosikymmiä sitten kun oli kiinnileikannut. On myös vuoden 2003 Husgvarna 244 (muistaakseni) raivuri. Vuosi sitten toimi viimeiksi. Kone jumuitui kesken tankkillillisen. Oli aiemmin vaikea käynnistää. Nyt ei saa käyntiin. Kone vikaa ilmeisesti eikä kannata korjautella. Vanhat ravurit joutaisi jo jäteasemalle mutta iso konehallin on muutenkin vajaakätöllä koska maatalouden lopetin vuonna 2012 eikä ole ennen peltoja. Nyt keväällä sain viimein eläkkeen. Käyttösahana vuoden 2014 Husgvarna HQ 545FX raivaussaha joka pelaa kuin uusi. Rahvaan omiksi tarpeiksi hoidon tarpeen mukaan. Muita töitä metsässä ei paljon itse enään teekään. Metsää noin 50 ha.

  2. Hello all.
    I am from Poland, I have Husqvarna 244rx, I was unsuccessfully looking for technical data of this brushcutter. This is the only mention on the Internet how much power it has (kW). Where did this data come from? Are you sure about this data? Do you have any instructions, documentation for this brushcutter? I only have a list of parts.
    greetings from POLAND.

    Hei kaikki.
    Olen Puolasta, minulla on Husqvarna 244rx, olin epäonnistuneesti etsimässä tämän terässulkimen teknisiä tietoja. Tämä on ainoa maininta Internetissä, kuinka paljon sähköä se on (kW). Mistä nämä tiedot ovat peräisin? Oletko varma kyseisistä tiedoista? Onko sinulla minkäänlaisia ohjeita, dokumentaatiota tästä terässulusta? Minulla on vain luettelo osista.
    terveisiä Puolasta.

Tekniikka Tekniikka

Keskustelut

Kuvat