Toimittajan kommentti: Mittavan kirjanpainajatuhon hinta pian omakotitalon luokkaa

Metsälehdeltä on kysytty, millaiset ovat Nastolassa paljastuneen mittavan kuusituhon kustannukset metsänomistajalle. Kun puustoa on paikoin yli 600 kuutiota hehtaarilla, kuusikuolemien arvo mitataan äkkiä tuhansissa euroissa.

Kirjanpainajatuhot ryöpsähtivät Nastolassa Lahden itäpuolella sijaitsevassa kuusikossa kuivuuden seurauksena vuonna 2022. Metsä on Etelä-Suomen mittakaavassa vanhaa eikä siellä näy hakkuiden jälkiä. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Kirjanpainajatuhot ryöpsähtivät Nastolassa Lahden itäpuolella sijaitsevassa kuusikossa kuivuuden seurauksena vuonna 2022. Metsä on Etelä-Suomen mittakaavassa vanhaa eikä siellä näy hakkuiden jälkiä. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Metsälehdessä on seurattu Nastolassa Lahden itäpuolella vuonna 2022 paljastuneen mittavan kuusituhon etenemistä. Jos Nastolan tuhokuusikon ennen omistanut perikunta olisi myynyt tuhoalueen ajoissa avohakkuuseen, sillä olisi ollut käsissään mökkikiinteistön tai joissakin osissa Suomea jopa omakotitalon hinta.

Laskelma perustuu arvioon, jonka mukaan vanhassa ja järeässä kuusikossa on puuta paikoin yli 600 kuutiota hehtaarilla. Hakkuussa kuusikon tukkiprosentti voisi lahoriskin vuoksi olla noin 80.

Kyseisen kuusikon avohakkuussa olisi kertynyt puun huippuhintojen aikaan hehtaaria kohden 45 000 euron edestä puukauppatuloa. Nastolassa ydintuhoalueen ja taloudellisen menetyksenkin laajuus alkaa olla noin kolme–neljä hehtaaria.

Toki kuolleilla kuusilla olisi vielä hetken aikaa polttopuun arvo.

Perintö suojelumetsäksi

Mutta Nastolassa ei enää tarvitse jossitella. Tuhokuusikko on nyt matkalla suojeluun.

Kuolinpesän ennen omistama metsätila päätyi valtiolle perintönä, kun lakimääräisiä perillisiä ei enää ollut. Hämeen ely-keskus pyysi pidättämään valtiolla perintötilaan kuuluvat metsät.

Metsälehti on käynyt Nastolan kuusikossa kahteen otteeseen. Kolmessa vuodessa kuolleet kuuset ovat katkeilleet ja kaatuneet. Metsänpohja on paikoin lähes ylipääsemätöntä ryteikköä. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Etelä-Suomen metsiensuojelulle tilanne on lottovoitto. Kaikkiaan tilalta on siirtymässä yli 50 hehtaaria iäkästä metsää suojeluun ilmaisena perintönä.

Vapailla markkinoilla kyseinen hehtaarimäärä maksaisi pelkästään metsämaan keskihintojen perusteella noin 400 000 euroa. Koska kyse on erittäin runsaspuustoisesta alueesta, kauppahinta olisi todennäköisesti noussut yli puolen miljoonan euron.

Katoaako kirjanpainaja kokonaan torjuntahakkuussa?

Nastolassa ensimmäisiä kysymyksiä on, leviävätkö kuusituhot tulevalta suojelualueelta naapurimetsiin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen selvityksen mukaan riski tähän on pieni.

Nastolan tuhokuusikon lähiympäristössä on peltoa, männikkö ja kuusitaimikkoa, joten leviämiskohteitakin on rajallisesti. Alueen kuusikuolemia on tähän mennessä seurattua taloudellisiiin tappioihin johtavina puustotuhoina, mutta metsän siirtyminen suojelualueeksi muuttaa näkökulman.

Luonnonsuojelualueilla vanhojen kuusten kuolema ei enää ole tuho, vaan kyse on metsien normaalista häiriödynamiikasta, kuten Luke asian ilmaisee kirjanpainajaselvityksessään. Kuolleista kirjanpainajakuusista tulee luonnolle arvokasta lahopuuta ja koti tuhansille eri lajeille.

Vanhaa kuusikkoa on kaikkineen yli 20 hehtaaria. Kuusikon eteläosa on kuusikuolemista harmaa, mutta tuho ei ole pyyhkäissyt yli koko alueen. Suomi ei ole kuusikkotuhojen mittakaavassa Saksa, ainakaan vielä. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Nastolan kuusikon suojelumahdollisuuksia kartoittaneen Hämeen ely-keskuksen johtavan asiantuntijan Petri Pohjosen mukaan luonto hidastaa kirjanpainajan etenemistä. Ihmisen on vaikea suunnitella kuusituhojen torjuntatöitä.

”Harvoin torjuntahakkuut on niin hyvin ajoitettu, että kirjanpainaja katoaa niiden mukana.”

”Ymmärrettävästi yksityisellä maanomistajalla on taloudellinen paine päällä ja koetetaan pelastaa se puu, joka on pelastettavissa. Hakkuiden seurauksena metsään syntyy kuitenkin uusia reuna-alueita, joiden puut ovat stressaantuneita”, Pohjonen kertoo.

Kuusikoiden kuntoa ehtii vielä seurata

Mitä seurauksia esimerkiksi Nastolassa olisi tapahtunut, jos kuusituhon ydinalue olisi kaadettu heti vuonna 2022? Tällä hetkellä saman kuusikkoalueen pohjoisosa on yhä vihreää metsää, jossa kädet eivät yllä elävien tukkikuusirunkojen ympäri.

Olisivatko kirjanpainajat siirtyneet seuraavaksi sinne hakkuun reunametsän kautta? Moni vanhojen talousmetsäkuusikoidensa kohtaloa pelkäävä metsänomistaja on vaikea pohdinnan edessä, jos kerralla ei halua kaataa kaikkea.

Nastolan mittavan kuusituhon perusteella hätänappulaa ei tarvitse painaa välittömästi. Tuho etenee, mutta Nastolan kaltaisessa äärimmäisessä tuhotilanteessakaan kaikki kuuset eivät kuole yhdessä kesässä. Kuumina ja kuivina alkukesinä on toki reagoitava heti, mutta toistaiseksi metsänomistajilla on vielä aikaa seurata vanhojen kuusikoidensa kuntoa.

Kirjoittaja on Metsälehden toimittaja.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut