Tukit karkaavat selluksi

Sahojen sijaan havutukkia käytetään yhä enemmän sellu- ja paperitehtailla.

Tukkia hakattiin viime vuonna selvästi enemmän kuin sahattiin, mikä ärsyttää sahureita. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)

Mekaaniseen puunjalostukseen keskittyneen Koskisen sahateollisuusjohtaja Tommi Sneck esitteli viime viikolla Jyväskylän puumessujen biotalousseminaarissa graafia, jossa verrataan tukin hakkuumääriä ja sahateollisuuden tuotantoa.

Edellisvuoteen asti käyrät polveilevat toistensa lähituntumassa, mikä kertoo, että tukkia on sahattu suunnilleen saman verran kuin sitä on hakattukin. Viime vuonna iät ajat lähekkäin vaeltanut käyrä erkaantui toisistaan.

Sahauksen määrää kuvaava käyrä vakautuu jo edellisvuonna saavutetulle 12 miljoonan kuutiometrin tasolle. Tukkien hakkuukäyrä jatkaa nousujohteisella urallaan.

Lopputulema on, että viime vuonna tukkia käytettiin sahoilla ja mekaanisessa metsäteollisuudessa reilut 25 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuun kokonaishakkuumäärä kohosi yli 27 miljoonaan kuutioon.

”Maksettu tukin hinta”

Luonnonvarakeskuksen hakkuutilastosta sekä Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n keräämistä sahojen tuotantomääristä yhdistetty tilasto kertoo, että varovastikin arvioiden puolitoista miljoonaa kuutiometriä tukkia ohjautui viime vuonna muualle kuin sahaukseen. Samaan aikaan sahojen tuotantoa ei kyetty markkinoiden vahvaa kysyntää vastaavasti nostamaan.

Mistään kadonneiden tukkien arvoituksesta ei sinällään ole kyse.

Metsäyhtiöissä korostetaan, että mitta- ja laatuvaatimukset täyttävät tukit kannattaa aina sahata. Myös varastotasojen kerrotaan nousseen viime vuoden alusta.

”Kuiduttaville tehtaille ohjautuu tukkeja, jotka sahojemme lajitellussa eivät ole täyttäneet mitta- ja laatuvaatimuksia. Niistäkin metsänomistajille on maksettu tukin hinta. Äärimmäisen haastavissa puuhuoltotilanteissa, yksittäisten tehtaiden puuhuoltoa on hetkellisesti autettu ohjaamalla tukkeja kuiduttavaan teollisuuteen. Myös tällöin metsänomistajalle on maksettu tukin hinta”, UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander tähdentää.

Tukki kuin tuontipuuta

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu lausuma: ”Varmistetaan puumarkkinoiden läpinäkyvyys ja toimivuus, jotta puuaines ohjautuu tarkoituksenmukaisesti”. Onko sahatukin jauhaminen selluksi tarkoituksenmukaista? kyselevät sahurit.

Metsänomistajien näkökulmasta on lähtökohtaisesti sama mihin tukit ajetaan, kunhan ne katkotaan tarkasti ja niistä maksetaan kunnon hinta tai että puukauppaa tehdään asiallisella runkohinnalla.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola viittaa viime aikojen uutisiin ja muistuttaa, etteivät reilut puukauppatavat enää ole itsestään selviä.

”Tukin vähimmäismittojen korotukset, oikeuteen asti yltäneet katkontakiistat ja metsäyhtiöiden yhä nahkeammaksi käynyt asenne mittaustietojen jakamiseen kertovat, että metsänomistajien on entistä tarkemmin valvottava etujaan puukaupoissa.”

Tommi Sneck epäilee myös, että tukin käytön lisääntymisellä selluteollisuudessa pyritään samaan kuin kuitupuun tuonnilla, siis tukin ja kuitupuun hintasuhteiden pitämiseen nykyisellään. Se tarkoittaa, että tukki on sahurin näkökulmasta liian kallista ja kuitupuu halpaa.

Sneck muistuttaa myös sellutukkien ympäristövaikutuksista.

”Tukit voitaisiin jalostaa pitkäaikaisiksi tuotteiksi, jossa niihin sitoutunut hiilidioksidi säilyisi vuosikymmeniä. Selluksi jauhettuna tukkien hiilidioksidi palaa ilmakehään muutamassa kuukaudessa.”

Julkaistu Metsälehdessä 16/2019

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa