Lestijärven tuulivoimahanke Keski-Pohjanmaalla on Suomen suurin. Tuulipuistoon kohoavien 72 myllyn teho on 400 megawattia (MW), kun esimerkiksi Loviisan yhden ydinreaktorin sähköteho on 500 MW.

Tämän vuoden alussa YIT myi Lestijärvellä valmistelemansa hankkeen tuulivoimayhtiö OX2:lle. Näillä näkymin rakentaminen alkaa syksyllä, ja voimalat kytketään valtakunnan verkkoon 2023.

”Lopullinen investointipäätös tehdään, kun suunnitelmat on saatu viimeisteltyä”, ruotsalaisomisteisen OX2:n maajohtaja Teemu Loikkanen kertoo.

Korkeampia kuin Näsinneula

Metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä Tapio Tuikka on vaikuttunut myllyjen mitoista.

”Myllyjen navat kohoavat 165 metriä maasta – ne ovat siis korkeampia kuin esimerkiksi Näsinneula. 75-metristen lapojen pyyhkäisyala on 1,76 hehtaaria.”

Myllyjen jauhama sähkö johdetaan maakaapeleissa muuntoasemille ja 400 kilovoltin suurjännitelinjaa pitkin Alajärvelle valtakunnan verkkoon.

Tuikka kertoo, että tuulipuistojen alueella maata omistavat perustivat yhdistyksen, joka opastaa ihmisiä sopimuksia tehtäessä.

”Maanvuokrien taso on yhtenäinen. Alkuun joku koetti tinkiä lisää, mutta vuokrat suhteessa metsän tuottoon ovat sen verran hyviä, ettei vaateita oikein voi perustella.”

Yksi tuulimylly vie noin hehtaarin maa-alan. Myllyn tontista voimayhtiö maksaa vuokraa 8 500 euroa vuodessa. Muille alueen metsänomistajille maksetaan 54 euroa hehtaarilta vuodessa, aina kuitenkin vähintään 650 euroa.

”Puuston vuosikasvun arvo on täällä noin 90 euroa hehtaarilla”, Tuikka kertoo.

Lisäetuna alueen metsänomistajat saavat ympärivuotuisesti auki pidettävän ja kantavan tiestön. Vanhoja teitä vahvistetaan 60 kilometriä ja uusia rakennetaan 30 kilometriä.

”Kannattaa valvoa, että teille tulee riittävästi liittymiä, joista kevyemmälläkin kalustolla pääsee metsään”, Tuikka neuvoo.

Tulevien purkukustannusten varalle vuokraaja asettaa 70 000 euron sopimuskohtaisen vuokravakuuden.

Kaikkiaan tuulipuistojen, tiestön ja voimalinjojen tieltä poistetaan puustoa yli 400 hehtaarin alueelta. Niistä kertyi puunmyyntituloja noin miljoona euroa.

Aluksi pelättiin, että metsästys olisi kielletty myllyjen lähistöllä, mutta näin ei lopulta käynyt.

Keski-Pohjanmaan veroparatiisiksi

Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen ei peittele tuulivoimahankkeen merkitystä.

”Ilman tätä kunta ei olisi selvinnyt vastuistaan. Jatkossa taloutemme vahvistuu eikä meidän enää tarvitse miettiä kuntaliitoksia.”

Nykyisellään Lestijärven vuotuiset verotulot ovat 2,4 miljoonaa euroa. Kun tuulimyllyt pyörähtävät käyntiin, niistä kertyy kiinteistö- ja muina veroina lähes kolme miljoonaa euroa joka vuosi. Keski-Pohjanmaan Kauniaisistakin on kunnanvirastotalolla taidettu puhua.

”Tarkoituksemme on laskea veroäyriä merkittävästi, jotta hankkeen hyöty jakautuu kaikille kuntalaisille.”

Miinuspuolelle jäävät pitäjän kaukomaisemaan kohoavat kymmenet myllyt.

Haaveissa 11 uutta Olkiluotoa

Suomessa on suunnitteilla yli 200 tuulivoimahanketta joiden yhteenlaskettu teho on 18 000 MW – 11 kertaa Olkiluotoon rakennettavan kolmosreaktorin verran.

Valmiiksi luvitettuja hankkeita on Tuulivoimayhdistyksen mukaan 6 600 MW.

Tuulivoiman vastustus yhdistää perussuomalaisia ja paikallisia luonnonsuojeluyhdistyksiä.

Maajohtaja Teemu Loikkasen mukaan tuulivoima on kannattavaa nykyisellä sähköpörssin markkinahinnalla ilman tukia tai syöttötariffeja.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.