Tutkijoilta | Näin käpysatoja suojataan

Jalostetun kuusen siementarpeen tyydyttämiseksi sato halutaan turvata hyönteisiltä.

Kasvinsuojeluaineiden toimivuutta testataan kuusen siemenviljelyksen latvuksissa (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Kuusen tänä vuonna kukkiessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoilla on tavoitteena edistää integroidun kasvinsuojelun kehittämistä siemenviljelyksillä, joissa jalostettu metsäpuiden siemen tuotetaan. Kuusen silmut erilaistuvat käpyjä tuottaviksi emisilmuiksi edellisvuoden kesäkuussa – jos silloin on lämmintä, seuraavana vuonna voi odottaa käpysato. Jalostetun kuusen siementarpeen tyydyttämiseksi siementuotannossa sato halutaan suojata käpyjä ja siemeniä syöviltä hyönteisiltä.

Kasvinsuojelu kuusen siemenviljelyksillä on kasvinsuojeluaineiden pieni ja suhteellisen uusi käyttökohde. Kuusen käpyjä ja siemeniä syövät useat hyönteistoukat, runsaimmin kuusenkäpykääriäinen ja männynkäpykoisa. Viimeksi mainittu on uudistetusta suomenkielisestä nimestään huolimatta kuusenkäpyjen näkyvin tuhonaiheuttaja.

Perinteisten, kemiallisten torjunta-aineiden lisäksi kasvinsuojelussa on tutkittu ja käytössä biologisia valmisteita. Siemenviljelyksillä on käytössä maatalouden luomuviljelyssäkin hyväksytty, Bacillus thuringiensis -bakteeriin perustuva valmiste. Bakteeri tehoaa käpyjä keskikesällä nakertaviin käpykoisan toukkiin, muttei vaikuta muuten ympäristöön. Sen levittämisen ajoitus on erittäin haasteellista: valmiste täytyy saada vielä avoimiin, mutta jo sulkeutumassa oleviin kukintoihin suojaan UV-valon hajottavalta vaikutukselta.

Valitettavasti biologisen valmisteen tehokkuus on erittäin sääriippuvainen ja useamman toisistaan kaukana sijaitsevan viljelyksen oikea-aikainen ruiskutus erittäin vaativaa.

Kuusenkäpykääriäisen torjunnan vaikeutena on toukkien eläminen suojassa käpyjen ja siementen sisällä. Vuonna 2019 havaittiin asetamipridin, jota käytetään myös havupuidentaimien suojaukseen tukkimiehentäitä vastaan, vähentävän tehokkaasti toukkien määrää kukintoihin ruiskutettuna. Samalla asetamipridi torjuu myös kuusenneulaspistiäisen toukkia, joka syövät neulasia tuoreista vuosikasvaimista.

Jokainen kuusivarte on siemenviljelyksillä arvokas, joten runsaana toistuvat neulastuhot ja vartteiden kuolema halutaan estää. Ruotsissa pyretroideihin kuuluva tau-fluvanaatti valmiste Mavrik on osoittanut puolestaan tehonsa käpykoisaa vastaan. Kemiallisille kasvinsuojeluaineille on tarvetta.

Tänä kesänä Luken Siemenviljelysten tuotannon kehittäminen -hankkeessa testaan jälleen uusia vaihtoehtoja kuusen käpyjen suojaamiseksi. Niitä etsitään jo muuhun käyttöön hyväksyttyjen valmisteiden joukosta. Siemenviljelysten kasvinsuojelun vaihtoehdot ovatkin pitkälti sidoksissa maataloudessa käytettävien aineiden kehitykseen ja saatavuuteen.

Muun muassa EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti erityisesti ympäristölle haitallisimpien kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämispaine voi ilmetä käytettävissä olevien aineiden listan lyhenemisenä. Vaihtoehtoisia keinoja ja tutkimusta niiden parissa tarvitaan.

Kuusen siemenviljelysten kokonaisala on Suomessa 370 hehtaaria. Siemenviljelykset sijaitsevat hajallaan Etelä- ja Keski-Suomessa, joten levityskalustoa ei pystytä käyttämään kuin osalla viljelyksiä. Siksi kasvinsuojeluaineiden käyttö kattaa vain murto-osan siemenviljelyspinta-alasta. Nuoret ja keski-ikäiset siemenviljelykset sijaitsevat entisillä peltomailla ja niillä satoa tuottavia vartteita leikataan, jotta latvukset pysyvät hallittavan kokoisina. Toiminta vertautuu näin enemmän maataloustuotantoon kuin metsien kasvatukseen.

Hoitokäytäntöjä omaksutaan muun muassa hedelmäviljelystä. Turhia ruiskutuksia ei haluta, joten torjuntatarvetta ja ajoitusta määritetään pyydyksillä, joissa on seurattavaa lajia houkuttava aine, feromonia. Edellä mainittujen käpykääriäisen ja käpykoisan feromonit ovat nykyisin kaupallisesti ostettavissa ja liimapaperiin hyönteiset pyytävät delta-ansat sopivat näiden tarkkailuun.

Kasvinsuojelukokeita tehdään pienimuotoisesti, latvuksissa, nostokoneilta käsin työskennellen, mutta myös käytännön torjuntaan soveltuvaa kalustoa käyttäen.

Kirjoittajat ovat Luken tutkijoita.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat