Ladataan...
Unohtakaa Saharan istutukset!
Metsiä ei kannata istuttaa autioon Saharaan. Sen eteläpuolella Sahelissa on runsaasti maata, suotuisat olosuhteet ja väestöä, joka hyötyisi metsistä.
Tilaajille
Anttonen on suurien kokonaisuuksien ymmärtäjä, myös talousmielessä. Näyttöä on muustakin kuin kirjoituspöytäpohdinnasta. Jättää varmaan Sahara-metsityksen toteutusjärjestelyt niille, jotka sellaisista järjestelyistä selviävät. Meidän on syytä olla varovaisia, ennen kuin etukäteen tyrmäämme Anttosen hyvää tavoittelevat ajatukset.
En tunne Afrikkaa, mutta uskon Olavi Luukkasen tietämykseen näissä asioissa.
Pankaa sieltä Metsälehdestä toimeksi ja ottakaa Skogen -lehti Ruotsista kimppaan. Kerätään rahaa porukalla metsänomistajilta, alan työntekijöiltä, sahoilta, metsäjäteiltä ja niin edelleen valtavat määrät ja metsitetään se Sahel, vaikka sitten vuohiaitojen avulla. Käytännön järjestelyihin löytyy tietämystä ja kokemusta Suomen ja Ruotsin keh.apuosaajista.
Itse olen valmis laittamaan hankkeeseen 500 euroa.
Tämä olisi pohjoismaiselle metsäalalle valtava imagovoitto; ostamalla meitin paperia, lankkua, vaneria jne. PELASTAT MAAILMAN!
Anttonen esitti metsän istuttamista nykyisin asumattomille alueille. Istutus saattaa olla vaikeaa ja tuotto istuttajalle pieni. Anttosen pointti ei ollutkaan taloudellinen kannattavuus vaan tälläisen toiminnan vaikutus maapallon hiilinieluun.
Luukainen esitti metsän istutusta suotuisemmille alueille, joilla jo nyt on jonkinlaista maatalouskäyttöä. Siellä varmasti istutus onnistuisi helpommin ja saattaisi kirjoituspöydän takaa olla jopa taloudellisesti kannattavaa. Ongelman muodostaisivat nykyisin alueita asuttavat ihmiset. Tapettaisiin heidät? Estettäisiinkö heitä jatkamasta elinkeinoaan? Pakkosiirrettäisiinkö heidä johonkin? Minne? Kuka ottaisi vastaan uutta kouluttamatonta väestöä? Siirrettäisiinkö heidät Eurooppaan, kenties harvaan asuttuun Suomeen?
Itse pidä Anttosen ehdotusta paremmin toteutuskelpoisena. Tavoitteena pitää olla hiilidioksiidinielujen lisääminen, ei taloudelline kannattavuus tai ihmisten toimeentulon vaikeuttaminen.
Onkohan Anttosen ideaa yleensä ymmärretty? Itse pidän sitä käänteentekevänä.
Ajatus on ymmärtääkseni seuraava. Rakennetaan Saharaan sopiville paikoille suuria aurinkovoimaloita. Ne tuottaisivat Saharan olosuhteissa koko vuoden liki kaikkina päivinä sähköä. Yöaikoina ei sähköä saataisi.
Sopiville paikoille merien läheisyyteen rakennettaisiin suuria monivaihehaihduttamoja. Näillä haihdutettaisiin merivedesta suolatonta tai vain lievästi suolaista vettä, silloin, kun sähköä on saatavissa. Suolaton vesi käytettäisiin välittömasti turvaamaan sopivista puulejeista istutun metsän kasvaminen.
Idea olisi juuri siinä, että puiden kasvamisen aikana, muutama kymmenen vuotta, puihin sitoutuisi ilmakehaän hiilidioksiidia eli metsät toimisivat hiilinieluna. Ja juuri tämä olisi projektin päätarkoitus. Sivutuloksena saataisiin ilmaston muutos kuivasta aavikkoilmastosta ilmeisesti subtrooppiseksi ilmastoksi.
Veden haihduttaminen on tunnettua ympäri maailman. Sen toteuttaminen vaatii vain investoinnin toteuttamiseen rahaa. Sähkön tuottaminen aurinkokennoilla on kehittynyt ja halventunut viime vuosina valtavasti. Jos valitaan sopivan asumattomat ja hyödyntämättömät paikat Saharasta, mikään taho ei häviä projektin toteutuksessa. Projekti tarjoaisi myös jonkin verran pysyviä työpaikkoja alueelle. Ainoa, mitä tarvitaan, on pääoma haihduttamojan rakentamiseen ja metsien istutus sopiville paikoille. Voiko parempaa hiilinielua edes kuvitella?