Uusi hakusulku ei uhkaa kemeraa

Taimikonhoidon tukia tulisi silti hakea Metsäkeskuksen mukaan vasta sitten, kun saha on jo kädessä.

Sähköisten kemeratukihakemusten suosio on nopeuttanut hakemuksia käsittelevän Sirpa Pentikäisen työtä. Tukihaun avautuminen sitoo silti jälleen runsaasti työvoimaa Metsäkeskuksessa. (Kuvaaja: Petteri Kivimäki)

Nuorten metsien ja taimikoiden kemeratukihaku avautui huhtikuun lopussa rytinällä, mutta uudesta hakusulusta ei Suomen metsäkeskuksen mukaan ole alkuryntäyksestä huolimatta pelkoa. Tukirahaa ja myöntämisvaltuutta eli mahdollisuutta hyväksyä taimikonhoidon tukihakemuksia on runsaasti, kertoo Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen.

”Mikään hätä ei ole hakea tukea, jos ei ole juuri taimikonhoitotyötä aloittamassa.”

Nuorten metsien hoitoon tarkoitetun tuen hakusulku päättyi 20. päivä huhtikuuta, ja hakemuksia saapui Metsäkeskukseen läpi yön. Alkusysäyksen tuhannet hakemukset ovat vaihtuneet 400–500 tukihakemukseen päivässä.

Niskasen mukaan tukea tulisi hakea vasta sitten, kun menee taimikonhoitotöihin.

”Hakemus sisään, kun raivaussahan terä alkaa olla teroitettu.”

Pienpuutukea runsaasti

Kemeratukea on haettu aktiivisesti etenkin Pohjois-Suomessa. Tukihakemukset ovat olleet pääosin sähköisiä, ja niitä ovat tehtailleet erityisesti metsänhoitoyhdistykset.

”Kaikkien etu olisi se, että tukia haetaan todellisen työtarpeen mukaisesti. Ei ahnehdita katteettomia määriä tukitöitä, joita ei pystytä tekemään”, sanoo Posion metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Höyhtyä.

Vuoden ajan kestänyt hakusulku näyttää tuntuneen etenkin nuorten metsien kunnostuksiin liittyvässä pienpuun keruussa. Pääasiassa energiakäyttöön päätyvän pienpuun osuus tuoreissa tukihakemuksissa on ollut suuri etenkin Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla.

”Energiapuukohteet ovat odottaneet vuoden, joten se näkyi tukihaun avauduttua. Tulemme tekemään tänä vuonna ennätysmäärän nuoren metsän ja taimikoiden hoidon kemeratukihehtaareja”, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen.

Pienpuuta kerätään usein taimikonhoitovaiheen jo ohittaneista nuorista metsistä, jolloin tuki on käytännössä osa ensiharvennusta.

”Pienpuun keruu on ilmeisen tärkeä tukimuoto Lapissa”, Metsäkeskuksen Niskanen kertoo.

Pienpuutuen suosiosta huolimatta yli kaksi kolmasosaa nuorten metsien tukihehtaareista on varsinaista taimikonhoitoa. Niskanen muistuttaa myös, että toteutusta odottaa noin 30 miljoonan euron arvosta aikaisemmin hyväksyttyjä nuoren metsän ja taimikoiden hoidon hankkeita.

Viime vuonna tukeen oikeutettuja työmaita myös vanheni tekemättöminä noin kolmen miljoonaan euron arvosta.

Hakemus Metsään.fi:n kautta

Tukihaun avautuminen sitoo jälleen runsaasti työvoimaa Metsäkeskuksessa. Viime syksynä käyttöön saadun sähköisen hakemisen runsas suosio nopeuttaa kuitenkin hakemusten käsittelyä ja päätöksentekoa.

”Onhan tämä tavattoman iso helpotus, että tiedot tulevat valmiina sähköisessä hakemusmuodossa. Paperisesta hakemuksesta tiedot joudutaan kirjaamaan käsin koneelle”, kertoo Metsäkeskuksen hankeneuvoja Sirpa Pentikäinen.

Hakemusten käsittelyä nopeuttaa etenkin se, että mahdollisen kemeratukikohteen kartta- ja kuviotiedot tuleva sähköisesti.

”Jos metsänomistaja tekee itse kemeratukihakemuksen, se kannattaa ehdottomasti tehdä Metsään.fi-palvelun kautta. Tukihakemuksen täyttäminen onnistuu siellä vaatimattomammillakin tietokonetaidoilla”, Pentikäinen suosittelee.

Julkaistu Metsälehdessä 9/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut