Viisi kysymystä metsästysoikeuden vuokraamisesta

Metsästysoikeus kuuluu maan ja metsän omistajalle. Huomioi nämä asiat, kun vuokraat metsästysoikeuden eteenpäin metsästäjille.

nuolukivi
Metsästäjäliiton ja MTK:n luomaan sopimuspohjaan on kirjoitettu, että esimerkiksi nuolukivien sijoittelusta on sovittava erikseen metsäalueen omistajan kanssa.

Tuore metsänomistaja ei ole perinyt tai ostanut vain metsää. Maan omistaminen tarkoittaa myös oikeutta metsästää alueella. Metsänomistajat vuokraavat kuitenkin tavallisesti metsästysoikeutensa eteenpäin metsästysseuralle tai -seurueelle. Syynä on esimerkiksi se, että hirvenmetsästykseen tarvitaan vähintään tuhannen hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue.

1. Miten metsästysvuokrasopimus tehdään?

MTK:n kenttäjohtaja ja riistavastaava Timo Leskinen suosittelee vuokrasopimuksen tekoon MTK:n yhdessä Metsästäjäliiton kanssa tekemää sopimuspohjaa. Se löytyy esimerkiksi MTK:n ja Metsästäjäliiton verkkosivuilta.

”Siinä on maanomistajan näkökulma mukana. Ikivanhoja, toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia voi olla kannattava päivittää.”

2. Koskeeko sopimus kaikkia riistaeläimiä?

Metsänomistaja voi vuokrata oikeudet kaikkeen metsästykseen tai vain osaan riistalajeista.

Yhtenäiset metsästysalueet helpottavat metsästysseurojen toimintaa, joten metsästäjät toivovat usein kattavaa lupaa metsästykseen.

Suurin hyöty yhtenäisistä metsästysalueista on metsävahinkoja aiheuttavien hirvieläinten kaadossa, joten niiden metsästys on erityisen kannattavaa sallia.

3. Mitä vastineeksi?

Metsästysoikeus vuokrataan Suomessa usein ilman rahallista korvausta. Pääasiallinen vastike vuokrauksesta on vahinko- ja hirvieläinten kantojen hallinta.

”Meidän mallissamme sopimusehtoihin on kirjattu valmiiksi, että metsästyksellä on pyrittävä aktiivisesti alueellisen riistaneuvoston hirville asettaman tavoitekannan saavuttamiseen”, Leskinen muistuttaa.

4. Vaikuttaako metsästys puustoon?

Metsästys tai siihen liittyvät toimet eivät saa tuottaa vahinkoa metsätaloudelle. Metsästäjillä on sopimuspohjan mukaan oikeus raivata arvotonta risukkoa ja kuolleita oksia metsästykseen käytettäviltä passi- eli ampumapaikoilta.

Metsästäjille annetaan tavallisesti myös oikeus nuotion tekoon metsätaloudelle arvottamasta puuaineksesta, kuten kuolleesta puusta tai pudonneista oksista.

5. Voiko sopimuksen irtisanoa?

Toistaiseksi voimassa olevan metsästysvuokrasopimuksen voi irtisanoa milloin tahansa. Irtisanomisaika on hirvillä ja suurpedoilla kuusi kuukautta, muiden eläinten metsästyksessä kolme kuukautta.

Jos metsänomistaja vaihtuu, aiempi vuokrasopimus pysyy voimassa, ellei uusi metsänomistaja reagoi asiaan kolmessa kuukaudessa tiedon saatuaan. Metsäkiinteistön luovutuskirjassa voi olla myös uutta metsänomistajaa sitova määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä.

Julkaistu kokonaisuudesaan Metsälehdessä 19/2019.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus