Avohakkuista, tunteella

Metsäkonfliktissa tunteet ovat aina läsnä ja vaikuttavat siihen monin tavoin. Tunteet kertovat, mitkä asiat metsissä ovat osapuolille tärkeitä ja vaalimisen arvoisia.

(Kuvaaja: Jani Sipilä / Greenpeace)

Vuosikymmenien kiista metsänkäyttömenetelmistä pulpahti taas julkiseen keskusteluun keväällä 2018. Tuolloin ympäristöjärjestöt julkaisivat kansalaisaloitteen avohakkuiden kieltämiseksi valtion metsissä.

Kiistoissa on kyse arvoista. Tunteet liittyvät arvoihin. Tutkimuksemme mukaan aloitteen digitaalisessa mediassa herättämässä keskustelussa eniten tunteita nostattivat metsänkäsittely (33%) ja itse aloite (22%). Tunteita aiheuttivat myös talous, metsän monimuotoisuus ja omistajuus. Vähän tunteita (5%) herättivät ilmastonmuutos ja metsätalouden sosiaaliset vaikutukset.

Kiistassa osapuolille metsä on tärkeä eri tavoin. Kiukku omiin arvoihin kohdistuvasta uhasta motivoi puolustamaan itselle tärkeitä asioita. Tunteet vaikuttavat tiedon tulkintaan ja kiihdyttävät konfliktia.

Avohakkuut historiaan -kampanjatunnus.

Aloitteen kannattajat liittivät metsiin kiintymyksen ja onnen tunteita. He kokivat metsän tärkeänä elinympäristönä sekä virkistäytymisen ja kauneuden lähteenä. Avohakkuista aiheutuva monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutoksen kiihtyminen herättivät kiukkua ja saivat pohtimaan metsänomistuksen oikeutusta. Aloitteen saama kannatus herätti toivon paremmasta tulevaisuudesta.

Aloitteen vastustajille metsät olivat arvokkaita taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lähteenä. Vastustajat olivat ylpeitä metsäsektorin saavutuksista ja huolissaan aloitteen vaikutuksista metsänomistajan oikeuksiin. He ilmaisivat kiukkua metsäasiantuntijuutensa haastamisesta ja huolta aloitteen vaikutuksesta metsäalan tulevaisuuteen.

Tunteet vaikuttavat tiedon tulkintaan ja kiihdyttävät konfliktia.

Osapuolet ryhmittyivät kahdeksi tunneyhteisöksi, joissa ‘meihin’ liitettiin myönteisiä piirteitä ja ‘muihin’ kielteisiä. Kiukku lisäsi vastapuolen stereotypisointia: aloitteen kannattajat näkivät metsäammattilaiset ylimielisinä ja ekologisia arvoja laiminlyövinä. Vastustajat kokivat kannattajien toimivan vastuuttomasti ja uhkaavan yhteiskunnan hyvinvointia. Vastakkainasettelu vähentää luottamusta osapuolten välillä ja vaikeuttaa rakentavaa keskustelua asiasta.

Jaana Laine (Helsingin yliopisto) ja Tuulikki Halla (Itä-Suomen yliopisto)

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, rahoittajana Metsämiesten Säätiö

Kommentit (1)

  1. Kyllä metsähallitus on löperö kun päästää nämä ekokapinalliset melskaamaan metsiinsä. Tähtäimessä on seuraavaksi yksityisten metsät. Myrskytuhot tulevat kiihtyvästi lisääntymään, metsän uudistaminen hidastumaan uusviisaiden jatkuvapeitteisen metsänhoidon haihattelulla ja hiilinielu pienenemään. Suomessa tehdyt puunkäytön hienot innovaatiot valuvat muualle, koska ei ole puuta. Semmoinen kansalaisaloite !

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat