Odotetut maaliskuun kantohanget, hangenkuoret ja lämmittävä auringonpaiste ovat vihdoin täällä. Upeita metsähiihtelykelejä on pidellyt ja maa jo paikoin pilkistelee. Maaliskuulla eli maakuulla on mielenkiintoinen historia metsän näkökulmasta. Maaliskuussa koemme Tapion riihen puinnin, myös kaarnatuuliksi tai honkatuuliksi kutsutut kovat tuulet, jolloin puut karistavat rikkoja, tuulet katkovat oksia ja kieputtavat irronneita risuja ja havuja sinne tänne. Maaliskuun hangilta on hyvä aika keräillä lepänkäpyjä ja uskottiinkin Tapion eli metsänhaltijan kylvävän siemeniä ja käpyjä ympäriinsä. Maaliskuussa alkaa myös mahla juoksemaan, joten voi niitäkin puuhia jo suunnitella.

Maaliskuun kaarnatuulet eivät ole tainneet vielä puhaltaa, mutta kaarnaa olen päässyt jo rapsuttelemaan. Puolisoni huomasi talvella yhdellä kuviolla 12 pystyyn kuollutta mäntyä ja lähdin hiihtelemään niitä kohdin hangenkuorten kannattelemina. 

Osa männyistä oli jo täysin pystyyn kuivuneet. Osassa näki, että latva oli kuollut ensin ja siitä tiputellut kaarnaa tyveä kohti. Rapsuttelin kaarnaa, mutta mitään ötököitä siellä ei näkynyt. Kaarnan alla puussa oli jälkiä, pieniä teitä, joissa joku kaarnakuoriaisen toukka on varmaan mutustelut menemään. Osassa puissa oli jo lahottajasieniä näkyvillä, mutta ne ei varmastikaan ole ollut se ensimmäinen syy mäntyjen kuolemaan. 

Tuhohyönteisen jäljillä

Nappasin kuvia kohteesta ja laitoin muutamiin paikkoihin kyselyjä mistä voisi olla kyse. Sainkin nopeasti vastauksia ja vinkkejä.

Ilmeisesti olemme tekemisissä jonkun kaarnakuoriaisen, tuhohyönteisen kanssa. Olisko pystynävertäjä syyllinen? Pystynävertäjä kuuluu ytimennävertäjiin, joita on myös vaakanävertäjä. Vaakanävertäjä leivittää sinistäjäsientä, joka saa puun pinnan sinistymään ja mustumaan. Tämä sulkee vaakanävertäjän pois laskuista, koska sinistäjäsienestä ei näy jälkeäkään puiden rungoissa. 

Helsingin Sanomat uutisoi 18.9.2023 Turun seudulla pystyyn kuivaneista männyistä ja jutussa mainittiin mm. okakaarnakuorinainen, mutta tämä levittää myös sinistäjäsientä. Mäntypistiäinen syö männyn neulasia ja siitä ei nähdäkseni ole tässä kyse. 

Tervasroso ja muut sienitaudut tulevat helpommin harventamattomaan metsään ja sienitaudeistakaan ei nyt taida olla kyse. Vaikka osassa puissa näkyi lahottajasieniä, ne ovat tulleet tuhohyöteisten vanavedessä.

Metsäinfossa kerrottiin myös muista tuholaisista, jotka saavat aikaan latvan kuivumisen. Punalatikka kuivattaa kuivien kankaiden taimia ja nuoria mäntyjä, tällä kuviolla ei sellaisia ole. Versosurma aiheuttaa koroja runkoon ja oksiin aiheuttaen puun kellanvihreää väriä, sellaista en huomannut. Männynversoruoste aiheuttaa myös tummia koroja mäntyjen nuorimpiin kasvaimiin, mutta ei puissa sellaisiakaan ollut. Myös tähtikirjaajaa ehdotettiin syypääksi. Tutkailin asiaa ja tähtikirjaajan nimi on kuusentähtikirjaaja ja tämä viihtyy nimensä mukaan kuusissa. Meillä tosiaan on kuollut mäntyjä. 

Voisiko kyseessä olla pystynävertäjän kolttosia?

Metsäkeskus kertoo, että kaarnakuoriaisia on Suomessa useita kymmeniä erilaisia, joten tällä perusteella voi olla vaikeaa sanoa mikä laji olisi kyseessä. Täytyy seurailla tilannetta ja käydä katsomassa myöhemmin näkyykö puissa jotain eloa, jotta saisi lisää vinkkejä. Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin.

Lueskelin, että pystynävertäjän jälkeen ei tarvitse kummempia varotoimia, jos tuulenkaatoja ei ole isoja määriä lähettyvillä tai puiden varastointipaikkoja, kantoja tai muiden tuholaisten heikentämiä puita. Tuholaiset parveilevat huhti-toukokuussa, joten silloin on hyvä olla tarkkana, ettei tuoreita tuulikaatoja tai puutavaraa ole metsässä. Pystynävertäjät voivat tehdä merkittäviäkin vahinkoja ja meno saattaa jatkua vuosikausia, mutta täytyy tarkkailla tilannetta.

Kuolleet puut ovat nyt arvokkaita luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, joten aion jättää ne sinne seisomaan ja saavatpahan siitä kellahtaa pitkälleen jossain vaiheessa. Puista voisi tehdä myös polttopuita. Kuolleet puut tuholaiset ovat jo hylänneet.

Aurinkoisia päiviä toivotellen

Johanna

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.