› Keskustelut › Metsänhoito › Ajourat kuin valtatiet ja metsä harvaa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 71)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Ajourat kuin valtatiet ja metsä harvaa

    Sent on: 22.8.2022, 16:42

    Tällainen artikkeli oli alkukesän Metsälehdessä.Juttu käsitteli ensiharvennusta Uuraisilla.Kerrottiin että hyvät tukkipuuaihiot oli kaadettu jo kuitupuuna.Liianleveät koneet vs Ruotsi vaatii leveät ajourat.Sanottiin,että puuston pieni litrakoko oli vaatinut pistämään harvaksi.Kukaan ei ole halukas kustantamaan kohonneita hakkkuukustannuksia.MO vaaatii hyväää hakkkujälkeä ja suurta kertymää

    Minulla ensiharvennusta odottavia männiköitä.Olen vähän tehnyt hankintahakkuita,mutta hakattavia hehtaareita ihan liikaa.Kapeampia ajokoneita ei juurikaan löydy.Jos EH tehdään pienemmillä koneilla kostautuuko se 2-harvennuksessa ?Olisiko viisasta nostaa järeyttä,mänty ei mielestäni kärsi tiheydestä eikä hyödy väljyydestä siinä kuin kuusi.Raiskattu männikkö ei ole mikäään ilo kaikkien Mota-rusiskutteluiden jälkeen

     

     

    Tekijä
    tamperelainen tamperelainen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 23.8.2022, 09:59

    Miksi 2. harvennukselle ei voida/kannata tehdä uusia uria?

    Jatkuvan kasvatuksen metsissä onkin sitten harventamisessa ihan omat erikoisuutensa, kun metsä ei olekaan tasaista, ei kooltaan eikä tilajärjestykseltään!

    Puuki 23.8.2022, 10:21

    Toki kannattaa metsä raivata ennen harvennusta , jos sille on tarvetta .  Mutta turhaa siistimistä kannattaa välttää.  Huono jälki ensiharvennusmetissä johtunee  osin kiireestä , se kovasta tuottotavoitteesta, vaikeutuneista korjuuolosuhteista  ja joskus konekaluston sopimattomuudestakin . Suurin tekijä on usein  kuskien osaaminen .   Jk:n metsiin sopii parhaiten mahdollisimman iso kone.  Ensiharvennuksille keskikokoinen n. 7000-10000 tn konekalusto.  Jos tulee 5 m ajourat eh:ssa niin mutkissa ne on helposti vähintään  6 m leveitä ja metsän tuotto laskee kasvumenetyksen vuoksi entistä enemmän.  Korjuun tuotto nousee , kun avohakkuun osuus urilta hakatessa lisääntyy mutta mo häviää jatkossa tukkipuuaihioiden vähenemisen takia .

    isaskar keturi 23.8.2022, 10:36

    Suurin ongelma on minun mielestäni Panunkin sanoma päättömästi risteilevät ajourat ja turhat pistot. Samoin toisinaan päättömästi risteilevät ajourat tiheässä ensiharvennuskuusikossa saattaa päätyä liian lähekkäin. Pahimmat tapaukset itselläni, että kymmeniä metrejä kaksi ajouraa menee vajaan 10 metrin päässä toisistaan. Virheen huomattuaan konemies on sitten urien välin jättänyt kokonaan harventamatta. Tästä sain kyllä sitten korvauksia.

    suorittava porras suorittava porras 23.8.2022, 10:45

    Keskikokoisen hakkuukoneen paino varusteineen on tänä päivänä 18-24 tonnia. Ajokone kuorman kanssa painaa koko joukon enemmän.

    Keskusteluissa on usein vilahtanut seikka ,että ylispuut (koivu) poistetaan ensiharvennuksen yhteydessä. Samaan aikaan toivotaan pientä hakkuukonetta. Se ei selviydy hommasta alkuunkaan . Hakkuuseen tarvitaan keskiraskas moto päätehakkuuhakkuupäällä.

    Aika usen tilalla on pieni mottimäärä isoja puita avohakkuuta , väljennystä ja enskaa. Vehkeet on luonnollisesti valittava suurimpien puiden mukaan. Kesä-ja talvihakkuu yhdistetään käyttämällä kantavia teloja .

    Puuki 23.8.2022, 10:57

    Klipsuttimellakin saa melko ison puun katkottua vähillä alikasvosvaurioilla (e-puukohteissa), kun katkaistaan latva ensin.   Suurimmat vauriot alikasvoksille metsissä tulee , jos raahataan isoja puita pitkällään uraa kohti karsittavaksi taimikon läpi.    Useimmissa eh-tapauksissa kapeat ajouravälit ja keskikoon koneet ( keskikoko tässä yhteydessä =  pienen vekottimen massa + ISON massa / 2 ) on omiaan.  Tilanteen mukainen järjen käyttö on suotavaa korjuun tekijöilläkin.

    Paras vaihtoehto järeälle yläharvennuskohteelle olisi jokin 35 -50 tn kone jolla 3-5 kuution puut voi nostaa pystyssä karsintapaikalle valmiille ajouralle.  Hyvin kantava kova maapohja tarvittaneen siihen myös.

    metsänkasvattaja 23.8.2022, 11:03

    eh jälkeinen  puustonmäärä  suositusten mukaan pitäisi  laskea  ajouran keskeltä  niinkuin jätkä  kirjoitti .  isot koneet  joutuu tosiaan hakkaamaan urien reunat  harvoiksi  jolloin kauemmas pitää  jättää  puita liian tiukkaan tämä  on  nähtävissä  monisssa  harvennuskohteissa .lopuksi  ihmettelen jos  kerran isoilla koneilla  saa muka niin hyvän lopputuloksen miksi  metsäkeskuksen tarkistusten mukaan  huomautettavaa  on isossa osaa  työmaita ?

    suorittava porras suorittava porras 23.8.2022, 12:04

    Ei sitä uran vartta ole mikään pakko harvaksi hakata. Mistä tämä väite on saanut alkunsa? Parhaat puut jätetään palstalle lähelle ja kauas. Sopivalla koneella puu lähtee mukavasti käsittelyyn vierestä ja loitompaa.

    Jos on käytössä vain lyhyt puomi ,on tehtävä kompromisseja. Olisi enemmänkin kiinnitettävä huomiota hakkuuolosuhteisiin ja siihen mikä on eri kokoluokan laitteiden aiheuttamien vaurioiden osuus hakkuusuoritteeseen verrattuna. Isot koneet tekevät hakkuista suurimman osan ,mutta  vahingot kirjataan mieluusti vain niiden aiheuttamiksi. Pienemmän kaluston kohdalla korjuuvaurioita saattaa kuitenkin esiintyä hakkuusuoritteeseen nähden enemmän . On kuitenkin syntynyt myytti ,että korjuuvauriot ovat vain isojen aiheuttamia.

    Tarkastuksissa on todettu puutteellisen raivauksen aiheuttavan ongelmia. Samoin on laita tilanteissa ,joissa harventamaan on ryhdytty liian aikaisin. Jos metsä on alkanut riukuuntua taimikonhoidon puutteiden vuoksi ja hakkuu tehty pakosta ennen aikojaan , ei harvennustuloskaan ole paras mahdollinen. Muttaa annas olla ,jos hakkuussa on tehty riittävän leveät ajourat ,jotta niitä pitkin mahtuu sujuvasti liikkumaan niin tuodaankin ilmoille huoli metsän tuottavuuden laskusta. Suurin vahinko on kuitenkin ehtinyt tapahtua jo paljon ennen hakkuuta. Harvaltahan lopuutulos näyttää aina ,kun ylitiheästä metsästä otetaan kehityskelvoton puuaines pois ja viidakkoon tehdään väylä korjuuta varten.

    pihkatappi pihkatappi 23.8.2022, 14:25

    Jos suurin poikkeama on liian aikainen ensiharvennus liian harvaksi hakaten, tulee mieleen että varsinainen ongelma on ollut liian iso runkoluku taimikonhoidon jälkeen. Jos runkoluku on reilu 3000/ha, on tuossa hakkuu tehtävä pienessä aikaikkunassa ja poistuman keskikoko jää takuulla pieneksi, hakkuun viivästyttäminen vain huonontaa puuston tilaa. Ja kun tuollaisessa ylitiheässä jättää 1000 runkoa kasvamaan, niin varmaan jää ppa alakanttiin.

    Nyt tuollaiset ylitiheä menevät energiaksi. Siinä taas kun jätetään ennakkoraivaus suorittamatta ja kerätään kaikki latvuksetkin pois, saatetaan kohdata uusia haasteita. Urilla ei minkäänlaista havutusta ja kaikenmaailman räippänöitä ja liekoja jäävien runkojen ympärillä. Toki tuolla on hyvä liikkua ja siistiä konetyön jälki hakkuun jälkeen raivaussahalla, mutta juurivauriot jäävät haitoiksi.

    Jätkä 23.8.2022, 17:00

    Suoriutuva:”Ei sitä uran vartta ole mikään pakko harvaksi hakata. Mistä tämä väite on saanut alkunsa? Parhaat puut jätetään palstalle lähelle ja kauas. Sopivalla koneella puu lähtee mukavasti käsittelyyn vierestä ja loitompaa.”

    Minkä takia sitten hakkaatte sen uranvarren harvaksi? V= ETTÄ puomi ja sen päässä keikkuva traktorin kokoinen koura mahtuisi puiden välistä. ETTÄ ajokone saisi hakatut rangat helpommin käännettyä kuormatilan päälle.

    ”Jos on käytössä vain lyhyt puomi ,on tehtävä kompromisseja. Olisi enemmänkin kiinnitettävä huomiota ” Puhut kuin sinulla ei olisi yläleukaa lainkaan!

    Jos ja kun hakkuu tehdään rangoiksi, ajouran reunasta mitaten kouraisuyksikkö yltää max 5,5 metrin päähän. Sen jatkeena on toinen yksikkö, johon lyhytkin puomi yltää ajouralta, eli koko kymmenen metrin vyöhyke, johon puut on hakattu, on hoideltavissa 7,7  metriselläkin nosturilla.  Ja huomauttaisin, että olen ajanut 6,5 metrisellä  kuin myös 11 metrisellä ja sillä välillä olevilla kuormaimilla.

    Entinen työnantaja hankki hiljattain hakkuukoneen, jonka taistelupaino kaikilla varusteilla tankit täynnä on ajon jälkeen helposti yli 32 tonnia. Piti hankkia myös uusi kantavampi ritiläauto, että pysyy kuljetukset lain mukaisina. Varsinkin talvella metsäkoneissa on jopa tuhansia kiloja ylimääräistä lastia.

    Keskustelin erään metsäkoneurakoitsijan kanssa ja hän myönsi, että ” Totta helvetissä viiden metrin päästä ottaa rungot paljon nopeammin kuin vaikkapa keskimäärin yhdeksän metrin päästä, puhumattakaan yli kymmenen metrin päästä. Joka muuta väittää, valehtelee”.

    suorittava porras suorittava porras 23.8.2022, 17:27

    Itsellä on käytännön kokemuspohjaa traktoripohjaisista korjuuvälineistä aina raskaisiin korjuukoneisiin asti.(metsävarusteiset Valmetit,Lokomo 990,870AjaB ,1070 ja 1270 A,B,jaC näiden lisäksi puoli vuosikymmentä Foxi:n puikoissa) Kymmenen vuotta tein harvennuksia pelkästään lyhyellä puomilla eikä yhtään ole ikävä sitä vaihtoehtoa. Kun sain kunnon kamppeen alle ,lyhytpuomisen motit oli kasalla puoleen päivään mennessä ja korjuuvauriot vähenivät selvästi. Se koura ei heilu yhtään ,kun riipukkeessa on toimiva jarru ja alusta on vakaa. Lähipuut ja uran keskivaiheen rungot ovat tasan yhtä helppoja tapauksia keskenään.

    Jätkän osaamista sahahommissa en kyseenalaista . Koneellisen hakkuun ja kaluston arvostelu on kuitenkin syytä jättää osaavammille.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 71)
1 2 3 4 5 6 7 8