Keskustelut Puukauppa Apua sahojen tukkipulaan

Viewing 10 replies - 101 through 110 (of 461 total)
  • Apua sahojen tukkipulaan

    MT:ssa oli juttua sahojen tukkipulasta. Lienee todellista puukauppamäärien laskettua ja sinänsä harmillista.

    Samalla katselin Viron valtionmetsien  hakatun puun huutokauppahintoja (linkistä vielä edukad, niin pääsee Exceliin ja hintoihin). Mäntytukin sahahinta oli minun aikanani ensimmäistä kertaa noussut yli 100 euroa kuutio. Ei 2007 eikä 2018 päästy näihin tasoihin. Lukuisia kauppoja on tehty lisäksi lähelle 100 euroa kuutio.

    Tuo 100 euroa vastannee läheltä sahaa hakattuna kantohintaa 85 euroa.

    Uskon, että jos hinta pystyy joustamaan, niin pulakin hellittää.

    https://rmk.ee/organisatsioon/kuulutused-1/metsa-ja-puidu-muuk/kuulutused

     

  • husse

    Alkutuottajan saama korvaus ei ole mitenkään, korjaan: tarpeeksi hyvin kytköksissä tuotteiden markkinahintoihin.

    Esimerkkinän eihän missään yhtiöissä makseta perusduunin tekijöille, laitosmiehille ja siivoojille kuin pienet muruset. Työntekijöille, jotka ovat kuitenkin tärkeitä ja välttämättömiä palasia ison pörssiyhtiön kokonaisuudessa ja tuloksenteossa.

    Ylempänä hierarkiassa jaetaan isommat siivut

    Sehän olisi maailman päälaelleen kääntäminen, jos alkutuottajille jaettaisiin koko potti? Ei tule tapahtumaan.

    Metsäklusterissa tuon ketjun alapää on kannolla. Metsäteollisuuden bisnes on voittoa tavoitteleva liike-idea kehittää puulle jalostettava tuote ja tehtaassa valmistaa massoittain. Saada toiminnalle tietty tulostavoite ja liikevoittoprosentti. Tuo asettaa raamit, mihin hintaan tehdas haluaa puuta portille.

    Tuotannon ketju menee niin ja valuu alaspäin kannolle asti. Alkutuotannon toiminta on järjestettävä siten, että siihen poljettuun raamiin on työjeltävä.

    Ei se bisnesidea ole syntynyt niin päin, että ensin metsänomistajat ovat pähkäilleet, jotta heidän metsien puille olisi keksittävä jokin tuote mitä voisi valmistaa puusta. Ja ensin laskevat paljolla he möisivät puunsa, jotta heidän laskelmien mukaan tuotto juuri heille olisi optimaalinen! Että 50e kuitu ja 100e tukki ottakaa puut ja koittakaa saada ne maailmalle jalostettuina tuotteina, vielä että homma kannattaisi siellä ylempänä.

    Sitten pitäisi rakentaa toimiva ketju puunkorjuulle, kuljetuksille, tehtaat ja vienti maailmalle. Esim. puunkorjuussa tullaan jo ongelmaan, mistä löytyy toimivat koneet ja osaavat kuljettajat, hakkuita pitäisi olla keskeytymättömänä virtana, eikä silloin tällöin pikku nuokkosten tekoa tien varteen.

    Nykyisen metsäklusterin tehokkuus on huippuun viritetty ainakin kannolta tehtaan portille.  Paljoa kustannustehokkaammin ammattimainen puunkorjuu ei voi enää toimia.

    Käänteli asiaa miten vain, niin tuolla perse edellä menolla tultaisiin samaan lopputulokseen: kokonaisuutena tuo ketju kustantaisi niin paljon, ettei puulle voi maksaa sitä hintaa kannolle sen enempää.

     

    husse

    Suomalaiselle metsänomistajalle tarjotaan todellista mahdollisuutta vaurastua omistamallaan metsällä ja saada tuottoa.

    Ostaa hakkuutuloilla itselleen mieleisen metsäyhtiön pörssiosakkeita, jolloin hakkuutulot alkavat tuottaa sijoitettuna heti kumuloituvaa osinkovirtaa noin 5-7% vuodessa. Lisäksi se metsä kasvaa saman verran per vuosi.

    Näin pääsee kannolta osalliseksi sinne ylemmäs metsäklusteriin ja osalliseksi metsäteollisuuden tuottoihin.

    Hakkuun lykkäämisessä menettää nuo sijoitustuotot! Se lykkää myös tulevaisuudesta seuraavan hakkuun ajankohtaa.

    Puunhinnassa se euron lussuttaminen kostautuu. Metsänomistaja joka tekee harvennuksen tänä vuonna ja ottaa kuitupuusta mitä annetaan, mutta sijoittaa rahat eteenpäin, tulee tienaamaan parhaiten.

    Enemmän kuin perustapauksen vanha änkyrä metsänomistaja, joka lykkää hakkuita odotellessa puunhinnan nousua mielikuviensa tasolle. Sitten aikanaan pitää metsärahat nollakorkoisella ossuuspankin tilillä. Hakkuut lykkäytyneet, mutta tuolla päätöksellä lykkäytyi myös tulevaisuuden hakkuut ja tuotot.

    Helposti asiat oikein tehtynä metsällä voi vaurastua. Eli oikein tulee hoidella metsänhoito, hakkuut ja jälkityöt (myös metsärahojen sijoittaminen) Edellyttää että todistettujen metsäoppien mukaisesti hoitaa ja hakkaa metsänsä. Ei mitään erikoisia hakkuukokeiluja, väärien puulajien kasvattamista, vääränlaista metsänhoitoa. Edellyttää itsepäisyydestä ja jääräpäisyydestä luopumista.

    Visakallo

    Tolopainen: ”Hyvä se on ollut siellä Päijät Hämeessä uuninpankolla levähtää ja jaella renkipojille töitä.”

    Tuosta kun ottaa tietämättömyydestä johtuvan kateuden pois, niin jääkö mitään jäljelle!

    Puuki

    Eihän kukaan tietenkään maksa enempää puusta kuin täytyy sitä riittävästi saadakseen. Mutta heikko tasahinta,   laadukkaamman ja jalostajille arvokkaamman  puun kasvatuskustannusten huomioonottamattomuus heikentää tukkipuun laatuakin pitkityksessä, metsien hoitamattomuus lisää korjuukuluja, ja tiestön kunnossa pitämiseenkin pitäisi olla varoja jotta puuhuolto voisi toimia kunnolla.    Jos myyjät on niin lampaita, että arvokkaammasta tavarasta (sahatukin laatu ja koko) ei olla milloinkaan vailla parempaa hintaa kuin huonommasta, niin muutosta ei tapahdu .

    Ja paremman kantohinnan odottelu muutaman vuoden ei päätehakkuissa vahingoita metsää mitenkään, jos on hajua hintojen vaihteluista.  Pari vuotta sitten esim. mä-tukin hinta käväisi lähellä ”normaalia” ja sillä sai mo;kin n. 10-15 %;n lisän sopivalla leimikon  kaupan teon ajankohdalla.

    Ei kai kukaan ole puhunutkaan koko potin saamisesta alkutuotteelle.  ”Kerjäämisessäkin pitää olla kohtuus” Ja se tarkoittaa nykyaikana useimmiten niitä puun kantohintoja jotka voi olla jossain naurettavan ja minimaalisen välillä , kun verrataan muun hintatason nousuun.

    husse

    Paremman kantohinnan odottelu muutaman vuoden ei päätehakkuissa vahingoita metsää mitenkään, jos on hajua hintojen vaihteluista.  Pari vuotta sitten esim. mä-tukin hinta käväisi lähellä ”normaalia” ja sillä sai mo;kin n. 10-15 %;n lisän sopivalla leimikon  kaupan teon ajankohdalla.

    Ei tietenkään vahingoita metsää. Erityisesti mäntykankaat kestää ikää ja voi sitä odotella vaikka muutaman sukupolven.

    Mutta jos haluaa tuottoa metsästä, niin myös päätehakkuissa paras keino on laittaa heti puut vaakatasoon ja uusi metsä aluille. ”En juuri nyt tarvitse rahaa, joutaa odotella” Enemmän rahaa olisi sitten kun sitä tarvitsee, jos hakkaisi nyt ja sijoittaisi. On myös hiukan vanhoillinen MHY-tapa ajatella noin, että sitten kun tarvitsee rahaa, niin vasta sitten hakkaa. Nuukasti elävät ei tarvitse ikinä rahaa ja onhan noita nähty, kun hautaan menee ison metsäomaisuuden kanssa.

    Metsää voi käyttää ”pankkina” ettei tee hakkuita, mutta tälloin tuotto on vain metsän kasvun muodostama arvonnousu. Metsää voi myös käyttää tuottojen tavoitteluun, silloin tulee irroittaa sitä rahaa eteenpäin

    mehtäukko

    Husse kuin Puuki edellä ovat oikeassa. Pyrkiminen realistiseen parempaan kuuluu jatkuvasti tietysti agendaan, mutta siinä loputtoman katon hipominen syö mielekkyyden. Loputon korkojen tihtailu samoin! Mehtäukko ei halua luopua joistain ”vapauksista”, joilla rakentuu metsäyrittämisen suola. Puun hinnassakin on vaan tyytyminen mielestään kohtuulliseen tasoon, sillä takana ovat ne jo todettut asiat.

    Jovainin linja ja pakkopulla ei ole mistään kotoisin.

    oksapuu

    Ostomies ja urakoitsija on liikuttavan yksimielisiä että hakata pitäisi 🙂 …

    Eräs ostaja sanoi kerran että rahalla saa puuta. Niin että siitäpä sitten vaan…

    mehtäukko

    Kuka pakottaa tekemään mitään? Mutta yhtäaikainen voivottelu klusterin aiheuttamasta kurjuudesta, kusetuksesta ja korruptiosta kun metsää pitää vaan omistaa , on sairaalloinen tila kiehutaa puuroa ja velliä.

    Eikö olisi helpompaa laittaa se omaisuus muovikassiin ja kävellä toista polkua.

    Puuki

    Mutta jos haluaa tuottoa metsästä, niin myös päätehakkuissa paras keino on laittaa heti puut vaakatasoon ja uusi metsä aluille.

    Tai sitten ei  aina noinkaan. Kun harvennustukin hinta nousi vuodessa 16 %, niin silloin  oli kannattavaa laittaa puut myyntiin vasta hinnan noustua eikä sitä ennen.

    Jovain

    Hussen olisi hyvä tiedostaa, että kysymys ei ole metsänomistajien bisnesideasta, metsänomistajien toimialasta tai tehtaista. On aivan käsittämätöntä junailua että näin olisi. Vaan kysymys on metsänomistajien mukanaolosta klusterin puuhuollossa. Se ei tarkoita erillistä sopimusta jatkossa, niin kuin ei välttämättä tälläkään hetkellä. On käsittämätöntä, että metsänomistajat voivat olla mukana puuhuollon toimijoina vain erillisellä sopimuksella. Omana toimialanaan, omilla tehtaillaan jne. Höpö höpö!

Viewing 10 replies - 101 through 110 (of 461 total)