Apua sahojen tukkipulaan

Tämä aihe sisältää 461 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 3 kuukautta sitten Panu toimesta.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 461)

1 2 3 … 22 23 24 … 45 46 47

Apua sahojen tukkipulaan

Sent on: 30.9.2020, 13:22
Merkitty: ötökät töissä Saksa myrskyä

MT:ssa oli juttua sahojen tukkipulasta. Lienee todellista puukauppamäärien laskettua ja sinänsä harmillista.

Samalla katselin Viron valtionmetsien hakatun puun huutokauppahintoja (linkistä vielä edukad, niin pääsee Exceliin ja hintoihin). Mäntytukin sahahinta oli minun aikanani ensimmäistä kertaa noussut yli 100 euroa kuutio. Ei 2007 eikä 2018 päästy näihin tasoihin. Lukuisia kauppoja on tehty lisäksi lähelle 100 euroa kuutio.

Tuo 100 euroa vastannee läheltä sahaa hakattuna kantohintaa 85 euroa.

Uskon, että jos hinta pystyy joustamaan, niin pulakin hellittää.

https://rmk.ee/organisatsioon/kuulutused-1/metsa-ja-puidu-muuk/kuulutused

Tekijä
TTL

Theme Puukauppa

kim1 11.12.2020, 21:28

Heh.. sitähän on tullut harrastettua….,hyvällä tapaa…

husse 12.12.2020, 13:17

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1262583

Mielenkiintoisessa sävyssä Stora Enson Sami Honkanen kommentoi tukkien mittoja.

Näkökulmana ei ole metsänomistajan etu, vaan Sami Honkanen puhuu ”asiakkaiden edusta”. Metsänomistaja ei ole ilmeisesti asiakas, vaan nähdään raaka-aineen alkutuottajana.

Haluavat parantaa oman toiminnan ja sahojen tuloksentekoa. Tietysti markkinataloudessa tulosta ja kilpailukykyä tavoitellaan, mutta toiset toimijat lähtevät siitä, miten voisivat palvella metsänomistajaa. Tässä Stora Enson ajattelumallissa ei nähdä, että voisiko sitä tuloksentekoa parantaa omaa toimintaa viilaamalla, eikä alihankkijoiden sopimuksien heikennyksillä ja metsänomistajilta ostettavan raaka-aineen ehtojen heikennyksillä.

Saan kuvan tuosta Enson viestinnästä, että metsänomistaja on tässä kannolta tehtaalle klusterissa vain se pakollinen ja ikävä raaka-aineen varasto, josta vain otetaan puuta kun sitä tarvitaan.

Puuki 12.12.2020, 13:37

”Kaikkea ei osteta keskihinnalla, vaan hinta muodostuu markkinoilla sen mukaan, millainen kohde on.”

Kaikkea ei enään myydäkään keskihinnalla vaan katsotaan tarjouskilpailussa kuka maksaa leimikosta parhaan hinnan kokonaisuuden kannalta. Mm . tukin mitta-ja laatudimensiot ratkaisee. Jos ei tule sopivia tarjouksia ei myydä ollenkaan ja tukkipula saa jatkua vaikka markkinat vetääkin hyvin sahatavaraa nousevin hinnoin. Myyjät kustantaa kantohintojen alennuksilla mm. kuljetuskustannukset sahoille eikä laatutekijää oteta huomioon kuin toiseen suuntaan eli pienempi lpm:n tukista saa huonomman hinnan kuin ennen. Esim. pitkän kasvatusajan vaatineelle Pohj.-Karjalan ja Kainuun alueen tavallista laadukkaammalle mä-tyvi tukille (lukekaa Metlan aik. tutkim. pohjoisen laatupuu) ei makseta sen loppuarvon mukaista hintaa. Ei ole lähelläkään keskihintaa niiden ”oikea” kantohinta nykyään. Se olisi vähintään 2 x keskihinta/kuutio.

Panu 12.12.2020, 17:54

Puunostaja on puunmyyjän asiakas ja järeyteen perustuva hinnoittelu on mielestäni erittäin järkeenkäypää.

Visakallo 13.12.2020, 07:43

Olen ollut tyytyväinen, että järeillä kuusitukeilla on ollut selkeästi parempi hinta, ja erityisesti ollut tyytyväinen siihen, että nämä sorviin menevät puut ovat voineet olla nopeakasvuisia.

Puuki 13.12.2020, 08:11

Puukauppa ei ole suoraan verrattavissa asiakas-myyjä-suhteessa johonkin tavalliseen myyntitapahtumaan koska puun hintoja on säännelty tavalla tai toisella aina. Sääntely on tarkoittanut mm. ostajien alueellisten monopolien käyttöä ja puun tuonnilla päähankinta-alueen hintoihin vaikuttamista. Toinen tekijä on yleisin käytössä oleva puutavaralajeittainen kauppatapa jossa ostaja päättää miten leimikon puiden katkonta tehdään eikä myyjä tiedä loppuhintaa silloin kun kaupasta sovitaan.

Lopputuotteiden arvon perusteella laatutyven hinta männyllä tulisi olla ihan erilainen kuin nykyään on. Yhtiöt ostaa halvalla ja myy kalliilla . Esim. Umpilla on tukkien laatuluokittelu käytössä korjuun aikana eli arvokkaimmat osat otetaan erilleen ja myydään ehkä eteenpäin tai sitten sahaavat itse niistä myyntihinnaltaan monta kertaa bulkkitavarasta saatavia saheita arvokkaampaa tavaraa. Tukkien arvo sahatavarana riipuu tukkien koosta ja laadusta. Isot A-luokan tyvitukit on n. 3-4 x arvokkaampia kuin pienemmät alemman laatuluokan paksuoksaisemmat tai kuivaoksaiset tukit. Firmat saa tietysti hinnoitella ostonsa kuten haluavat myyjät puolestaan saa päättää kelle myyvät ja millä ehdoilla.

TTL 15.1.2021, 09:52

Jännittääkö?

Mihin puunhintatietoihin minä pohjoisessa pääsen käsiksi, on Metsälehden viikkotilasto parhaasta päästä. Siinä on yksi ongelma eli se, että ostaja toimittaa datan – haluamallaan tavalla ja haluamallaan aikataululla. Lisäksi tilasto ei edusta kaikkia Suomessa tehtäviä puukauppoja.

Nyt hintoihin on taas vedetty esirippu eteen. Myös kesällä 2018 oli markkinakäänne ja hinnat nousivat voimakkaasti. Skeptikko voisi kysyä, että miksi datan toimittajat ”lähtivät kesälomille” ja tilastorintamalla oli kuukauden hiljaisuus. Skeptikko vastaa, että näin hintatieto saatiin sumutettua ja nousutrendi katkaistua. En tiedä onko skeptikon vastaus täydellinen.

Kun myyjä ei tiedä muiden kauppojen hintatasoja, niin tehdään kauppaa vanhentuneilla hinnoilla. Nythän uutta hintatietoa ei myöskään ole päivitetty, kun kysyntä on kovaa ja hinnat voimakkaassa nousussa. Sattumaako?

Tuossa ketjun avauksessa kerroin Viron valtionmetsien huutokaupoissa tukin hinnan ylittäneen 100 euroa kuutiolta sahalla syksyllä.

Hurja meno jatkuu! 4.1. 2021 pidetyssä huutokaupassa korkein mäntytukin hinta oli 115 euroa kuutiolta ja paljon kauppaa käytiin hintaan 112 euroa. Veikkaan, että ostajana ei ole myöskään ollut mikään hyväntekeväisyysjärjestö mikä olisi halunnut tukea metsäsektoria eli tuollakin hinnalla voi tehdä bisnestä. 115 euroa sahalla alkaa lähennellä satasta kannolla sahan lähellä!

Tätä jännitetään. Miten käy!

mehtäukko 15.1.2021, 10:08

Virossa korjuukelit ovat syystalvesta olleet perin surkeat. Se ei ainakaan vähennä jännitystä.

Rane 15.1.2021, 10:19

Suomalaiset sahurithan ovat aina väittäneet suomessa olevan maailman kalleimman raaka-aineen.Jos meinaavat olla sanojensa mittaisia niin joutuvat nostamaan tukin hintaa roimasti jotta pärjäämme Virolle?

Metsäkupsa 15.1.2021, 10:27

Yläkerran herra kovettaa parasta-aikaa paikkoja- 26 asteen voimalla, samalla se tietää puuvirtoja tehtaille talvileimikoista. Keväällä toiveita taasen hinnan noususta kelirikkoleimikoiden osalta. Isossa kuvassa puunhinnat melkovakaita Itämeren ympäristössä, taitaa Virossa olla kelirikkopuiden puutteen huutokauppa.