› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 3,123 vastausta, 66 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 288 289 290 … 311 312 313

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • konstapylkkerö2 27.4.2025, 22:46

    Kaada vaan itelles harsintahörhö.

    Perko 28.4.2025, 08:02

    Ukolla kuplii otsalohkossa.

    Perko 4.5.2025, 10:21

    Epäonnistuneesta taimikosta jatkuvan kasvatuksen metsäksi – näin se onnistuu. ( Koealojahan on riittävästi).

    Avohakkuun jälkeen jäänyt heikkolaatuinen taimikko ei ole automaattisesti menetetty tapaus. Jopa epäonnistuneen uudistuksen voi kääntää tuottavaksi jatkuvan kasvatuksen metsäksi.

    Muutos jatkuvaan kasvatukseen ei tapahdu yhdessä yössä. Kestää 20–30 vuotta, ennen kuin metsä on täysin tuottavassa jatkuvassa kasvatuksessa.

    Tuottavuuden etuna tässä menetelmässä on nopeus – toisin kuin täysin uudesta aloittamisessa, olemassa olevaa kasvustoa hyödyntämällä päästään nopeammin haluttuun lopputulokseen.

    Jatkuva kasvatus ei ole vain hätäkeino huonosti uudistuneelle metsälle, vaan muutos myös ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpi vaihtoehto. Se luo monikerroksisen, tuottavan metsän, joka kestää paremmin ilmastonmuutosta ja tuhoeläimiä. Vaikka muutos vaatii valintoja ja tarkkaa suunnittelua, sen arvo näkyy vuosikymmenten saatossa – sekä metsänomistajan saldossa sekä luonnossa.

    mehtäukko 4.5.2025, 10:54

    Otsalohkossa nopeus…”Jatkuva kasvatus ei ole vain hätäkeino huonosti uudistuneelle metsälle, vaan..tuho.

    Jovain Jovain 4.5.2025, 11:33

    Jaksottainen metsä voidaan ohjata jatkuvaan kasvatukseen taimistona tai missä vaiheessa hyvänsä. Ja olipa jaksottaisen metsänhoidon pilaama tai kunnossa oleva. Ei ole kannatusta menettää yksi puusukupolvi ajassa ja puustopääomien tuotossa. Jalostushyöty voi olla mukana ja tällaisista kohteista on hyviä kokemuksia. On käynyt niinkin, että vanhan lain uudistettavaksi määrätyssä metsässä on edelleen kasvatettavaa puustoa huomattavasti enemmän, kuin uuden lain lakirajoille ohjatussa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 4.5.2025, 12:18

    Uudistamatta jätetty pieni aukko

    Tuossa näkyy mitä jatkuva kasvatus tulee olemaan pienaukkoineen. Puolet pienaukosta on pihlajaa ja saa aika seppä olla, että kääntää sen tuotoksi. Ja sitten kun se on se viimeinen pienaukko. Pienaukothan tulevat useammassa sarjassa miten kuusikko sitten lopulta uudistetaan. Jatkuvassa kasvatuksessa ei ole avohakkuita eikä ne kuulu siihen. Vois kuvitella, että maan arvo kun puolet pihlajaa vetää jatkuvan kasvatuksen pienaukkoineen tappiolle ja kuinka paljon pitää raivata ja milloin vesominen loppuu? Ei milloinkaan. Kuinka pitkälle ajalle nuo pienaukkojen raivauskustannukset lasketaan? Kyllähän tosiaan huonosti uudistuneesta (pien)aukosta tulee monirakenteinen metsä missä luonto saa erilaisia lehtipuita ja lahopuuta.

    Paremmasta tuotosta on vain turha puhua, se valehtelu pitäisi lopettaa muuten ihan ok jos joku haluaa tuollaista tehdä.

    konstapylkkerö2 4.5.2025, 14:58

    Itsensä ja toistenkin pettämistä mainostaa jk:a 20-30 vuoden tyhjäkäynnillä muka hyvän jk-metsän luonnilla. Ei onnistu. Kunnollinen uudistaminen antaa paljon paremman lopputuloksen.

    Perko 4.5.2025, 15:14

    Ystävät hyvät!  Mainio esimerkki # raivoojalta, sehän on  aukon perintö eikä jk-  metsää, sopii juttuun kuin suutarin näppi..

    Jos taimikko on erityisen epätasalaatuinen, täydennysistutus auttaa monipuolistamaan metsää. Lehtipuiden, kuten koivun tai lepän, lisääminen parantaa metsän terveyttä ja vähentää tautiriskiä. Samalla kannattaa tarkkailla maaperän tilaa – jos se on happamoitunut, kalkitus voi auttaa puiden kasvua.  Tuossahan on lehtipuuta jo  riittämiin  lisäksi istuttaa ja kylvää  muita lajeja arvopuita  sekaan jatkaa tamppauksella.  Tuo taimikko ei niillä perkeiden myynnillä nyt ihan kerralla onnistunut.   Tarvitsee vielä vierestä toisen mokoman myydä lisä!

    Eron  huomaa  jk  väljennykseen, että siellä on isoja ja  propsipuita,,,  ”aukossakin ”.

    Jovain Jovain 4.5.2025, 15:44

    Nykysuositusten mukainen pieaukko varsinaisesti ei ole se juttu. ”Olemassa olevan kasvuston hyödyntäminen” antaa jo paremman tuloksen. Jostain syystä suositusten mukainen pienaukko lähtee paljaalta maalta ja on kaukana siitä, jos pienaukossa on valmiina taimikko tai uudistuva metsä. Yleensä toteutetaan hyvin monenlaista jk metsänhoitoa ja siinä mielessä on vähän turhaa jakaa suosituksia ja varsinkaan kertoa tuloksista. Parasta kulloinkin on omat tapansa hyödyntää metsää, se ei välttämättä ole suositusten mukaista ja ei varsinkaan ole täällä annettujen suositusten mukaista. Toki hyviäkin suosituksia annetaan ja niistä saadaan jo hyviä tuloksia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.5.2025, 16:42

    Pienaukossa on ison aukon haitat. Jovainin tapa voi toimia joskus, eli jos on taimia valmiina niin vapautetaan ne. Jos taas pienaukon tarkoitus on lisätä metsään lehtipuita, kannattaako ehkä mieluummin valita kaistalehakkuu, jonka voi muokata ja varmistaa siten hyvä lopputulos.

Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 288 289 290 … 311 312 313