Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,891 - 2,900 (kaikkiaan 2,900)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Ystävät hyvät!  Mainio esimerkki # raivoojalta, sehän on  aukon perintö eikä jk-  metsää, sopii juttuun kuin suutarin näppi..

    Jos taimikko on erityisen epätasalaatuinen, täydennysistutus auttaa monipuolistamaan metsää. Lehtipuiden, kuten koivun tai lepän, lisääminen parantaa metsän terveyttä ja vähentää tautiriskiä. Samalla kannattaa tarkkailla maaperän tilaa – jos se on happamoitunut, kalkitus voi auttaa puiden kasvua.  Tuossahan on lehtipuuta jo  riittämiin  lisäksi istuttaa ja kylvää  muita lajeja arvopuita  sekaan jatkaa tamppauksella.  Tuo taimikko ei niillä perkeiden myynnillä nyt ihan kerralla onnistunut.   Tarvitsee vielä vierestä toisen mokoman myydä lisä!

    Eron  huomaa  jk  väljennykseen, että siellä on isoja ja  propsipuita,,,  ”aukossakin ”.

    Jovain Jovain

    Nykysuositusten mukainen pieaukko varsinaisesti ei ole se juttu. ”Olemassa olevan kasvuston hyödyntäminen” antaa jo paremman tuloksen. Jostain syystä suositusten mukainen pienaukko lähtee paljaalta maalta ja on kaukana siitä, jos pienaukossa on valmiina taimikko tai uudistuva metsä. Yleensä toteutetaan hyvin monenlaista jk metsänhoitoa ja siinä mielessä on vähän turhaa jakaa suosituksia ja varsinkaan kertoa tuloksista. Parasta kulloinkin on omat tapansa hyödyntää metsää, se ei välttämättä ole suositusten mukaista ja ei varsinkaan ole täällä annettujen suositusten mukaista. Toki hyviäkin suosituksia annetaan ja niistä saadaan jo hyviä tuloksia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pienaukossa on ison aukon haitat. Jovainin tapa voi toimia joskus, eli jos on taimia valmiina niin vapautetaan ne. Jos taas pienaukon tarkoitus on lisätä metsään lehtipuita, kannattaako ehkä mieluummin valita kaistalehakkuu, jonka voi muokata ja varmistaa siten hyvä lopputulos.

    Metsuri motokuski

    No eikös täällä jovain ole juuri niitä suosituksia sinun ja perkon toimesta jaettu ihan riittävästi.  Jos teillä kummallakin on niin hyvät metsät että niistä olisi vaikka malliksi niin mielellämme kävisimme katsomassa. Tilan nro riittää. Ei tarvitse edes itse lähteä mukaan.  Kyllä ne löytyvät.

    Olen melko varma että numeroa ei tule.

    Perko

    Tehän olette käyneet kaikenlaiset metsät  nauhoittamassa ja tien varret ovat  litanaan  monen tasoista hoitoalaa  niin miksi  arvostelevat asiantuntijat  kaipaavat nähdä puustoa kasvussa, mitä se auttaisi.   Minuu ei kiinnosta kenenkään paljaat aukon numerot ollenkaan.   Tällä palstalla keskitytään  aukontuoton  syvimpään ytimeen.

    Jovain Jovain

    Eihän metsän kasvatuksessa ole mitään järkeä, jos toimii vain joskus. Toimii se myös jk metsän kasvatus, mutta jos lähtökohta on hoitomuodon torjuminen, väittämät ovat sen mukaisia.?

    Metsuri motokuski

    Perko. Se on totta että paljon on metsiä nähty. Tänäänkin työnalla yksi ja toinen odottaa. Aina kuitenkin erinomainen jk metsä kiinnostaa.

    Uskon kyllä että tuo parran pärinä jatkuu ilman sen suurempia ”villoja”. 😀

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kyllä tämä pienaukkoteoria on sieltä sinun kirjastasi tuttu Perko. Sen takiahan se on kehitetty, että kun JK johtaa kuusettumiseen niinkuin Jovainkin on jo monen monta kertaa kertonut, niin sitä kuusikkoa pitää lehtipuustaa. Perko, kuuntelisit mitä Jovain kertoo sinulle, mänty ja koivu pitää uudistaa valopuuaseman kautta, tarkoittaa aukkoja ja pienaukkoja. Ei mäntyjä ja koivuja synny JK metsään tasaisesti eikä koivu sovi edes JK:hn niin kuin Sauli Valkonen on kertonut. Sen takia se on aina valopuuasemassa isommassa reiässä mitä JK varsinaisesti tekee. Pienaukot ovat osa JK:ta, ei jaksollisen perintöä. Jaksollisen perintö on  muokkaus tamppaus.

    Tuollainen pienaukkokuva vielä ilmentää JKta hyvin, että se on ihan randomia mitä sinne syntyy, että se on sitten laidasta laitaan lehtipuuta eikö pelkkää koivua mutta sitähän siinä tavoitellaan eikä niinkään tuottoa. Ei tuotto ja randomi sovi yhteen oikeen.

    Perko

    Oli otettu  havaintokuva  rästiin jääneestä aukosta  ja  se on muka nyt muuttunut hölmöläisillä jk  kohteeksi.   Kertokaa  lisää niistä tuhokohteistanne.

    konstapylkkerö2

    Älyvappaa Perko puhuu nyt täydennysistutuksesta vaikka se ei sovi ollenkaan jk:een.  Sama joovainin avohakkuu. Ootte puhuneet itsenne pussiin jo monta kertaa.

Esillä 10 vastausta, 2,891 - 2,900 (kaikkiaan 2,900)