Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 3,123 vastausta, 66 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,901 - 2,910 (kaikkiaan 3,124)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kyllä avohakkuu ei kuulu jatkuvaan kasvatukseen, pienaukkohakkuu kuuluu. Jatkuvan kasvatuksen idea on välttää avohakkuuta ja tamppaamista sekä välttää uudistus, muokkaus ja raivauskulut. Kysy vaikka Arvometsästä jos et usko.

    mehtäukko

    ”…Hoitomuotoja myös sovelletaan keskenään ja kuka sen lopulta sanoo mikä on mitäkin…”       Kun alkuperäisessä Ekin mallista tapahtuu kaksosten sooloilemana jatkuvaa lipsumista, menetelmän kehutut ”edut” ovatkin sulaneet pois. Yksipuolinen ammattitaidoton sepittely ja väite korpin muuttumisesta valkoiseksi on kalahtanut heidän omiin nilkkoihin.

    Perko

    Ei liene ongelma erottaa paljaaksi hakattua  eri-ikäisestä jatkuvan kasvatuksen puustosta.   Syyt ovat syvemmällä jos noissa erehtyy.  Aukon tuttavuudesta  täällä ei näytä olevan kiinnostusta se toimii puhtaasti.

    mehtäukko

    Kieliopin korjaukseksi:  Ei line ongelma erottaa paljaaksi hakattua  eri-ikäisesttä.

    Kun kieli-oppi ja jk:n propaganda ovat tätä tasoa, lopputulos on varmaa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kun jokainen JK:n hehtaari jossain vaiheessa uudistetaan pienaukolla niin on varmasti yksinkertaisinta vain todeta, että muokattuna, ojitettuna, istutettuna ja lannoitettuna tuottaa enemmän. Jaksollisella kasvattajalla on lisäksi paljon enemmän hehtaareja kun ojittamalla saadaan puun kasvu piiriin  alueita. Meilläkin on monta hehtaaria, joissa ei ennen ojittamista kasvanut puita ollenkaan.

     

    mehtäukko

    ”…uudistetaan pienaukolla niin on varmasti yksinkertaisinta vain todeta…” lisäksi se, että mahdollisesti jotenkin syntyneen metsän tilkkutäkin metsänhoidollinen tila on onneton. Kuinka sellaisesta mosaiikista voi korjata puuta kannattavasti millään menetelmällä? Kiistattomasti on selvää, että riittävän suuret yhtäläiset toimenpide-alat ovat yksi tae kannattavaan metsätalouteen.

    Jovain Jovain

    Mikä metsänhoidollinen tilkkutäkki tila? Kyllä se puujalka on tullut kalutuksi jo ihan ”jaksollisen” metsänhoidon opein. Vaikea sieltä on enää ottaa kun menee jo puutteen puolelle. Kannattaako tarjoilla mosaiikiksi hakattuja metsiä. Mitä ne ovat, kun aika huonosti ansaitsevat kehuja. Kannattaisi herkemmällä korvalla kuunnella mitä peitteinen metsänhoito on. Edelleenkään nykysuositusten mukainen pienaukko (useinmiten uusiutumaton) ei ole se ratkaisu. On valopuille riittämätön ja siinä mielessä reilusti avovaiheen kautta uudistaminen on perusteltua. Saadaan puulajikierto aikaiseksi ja muutenkin jaksottaista uudistamista puoltavat edut kiertoon. Joka pitempinä kiertoaikoina ei suinkaan tarkoita kasvatuksen päättämistä ensimmäisiin harvennuksiin. Toki erilaiset vaihtoehdot on otettava huomioon, mutta kannattaako myöskään peitteistä metsänhoitoa ja siinä yhteudessä vaihtoehtoisen metsänhoidon käyttöä vieroksua?

    konstapylkkerö2

    Ei jk:a vieroksutakaan menetelmänä. Vain valehtelua sen paremmasta tuottavuudesta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Niin, Jovainilla on tästä JK:sta henkilökohtainen käsitys ja se ei ole sama mitä ihmiset haluavat ja se mitä heille tarjotaan. Perko ja arvometsä tarjoavat avohakkuutonta vaihtoehto ja parempaa tuottoa metsästä. Jos nykyisessä metsässä jotain alkaa mennä pieleen  niin toistaiseksi syy on aina jaksollisessa metsänkasvatuksessa. Pienaukkohakkuulla saadaan Jatkuvassa kasvatuksessa lehtipuita ja metsä luonnostaan erirakenteiseksi kehittymään. Eihän jatkuva kasvatus voi syntyä tyhjästä ilmasta ja jaksollisesta muuttaminen jatkuvaan kasvatukseen kestää pitkää. Pienaukkohakkuulla saadaan pidettyä metsä ekologisena kun siellä kasvaa montaa eri lajia lehtipuuta ja toisaalla taas mäntykin voi uudistua. Muutenhan kosteammatkin paikat muuttuvat pelkiksi kuusikoiksi jos sinne ei poimitaan pieniä aukkoja. Pienaukkohakkuu ratkaisee ne kaikki ongelmat mitä jaksollinen on aiheuttanut Perkolle.

    Perko

     Jos nykyisessä metsässä jotain alkaa mennä pieleen  niin toistaiseksi syy on aina jaksollisessa metsänkasvatuksessa.    Huono jaksollisen tuottavuus jopa tappiollinen  vuosikymmenet .   Sellaiset ongelmat aukoissa  kulujen lisäksi.

Esillä 10 vastausta, 2,901 - 2,910 (kaikkiaan 3,124)