Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 2 vastausta, 2,901 - 2,902 (kaikkiaan 2,902)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain Jovain

    Täydennysistutukset ja avohakkuut ovat aina kuuluneet jatkuvaan kasvatukseen. Siitäkö johtunee, paljon on uudistamatta jääneitä ja hoidon puutteessa olevia metsiä. Mutta minkäs teet kun laki sallii tällaisetkin metsät. Laki ei myöskää kiellä uudistamasta ja hoitamasta metsiä. Vanhan lain aikana eivät kelvanneet, on tässä sen verran otettu takapakkia?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näkyy olevan erilaisia suuntauksia tässä jatkuvassa kasvatuksessa nykyään. Alkuperäisessä Ekin mallissa ei raivata eikä tampata.

Esillä 2 vastausta, 2,901 - 2,902 (kaikkiaan 2,902)