› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,911 - 2,920 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 291 292 293 … 311 312 313

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 5.5.2025, 19:13

    Eikös ne kulut makseta havuista ja edellisen kierron tuotoista? Se on uudistuvero eli kun teet päätehakkuuta, vähennät siitä tulosta kulut mahdolliset bonukset ja jätät havuista hyvän pesämunan niin jää vielä rahaa raivausten jälkeenkin. Ikävä kyllä pienaukoista ei havuja kerry, taimikko ei sulkeudu koskaan vaan pysyy erirqkenteidena ja vesovana, pihlaja metsän alle saa vuosikymmeniä odotella jonkinlaisia kuusenalkuja ja ikävä kyllä koivustakaan ei kunnon tukkia tule koska niinkuin jovainkin sanoi, että alue liian pieni eli laita-alueilla koivut kääntyy valoon päin.

    Jaksollisen aukon tappiot ei ole lähelläkään sitä tappiota mikä jatkuvasta kasvatuksesta pienaukoista tulee.

    Täytyisi päästää irti ajatuksesta JK:n paremmasta tuotosta ja hyväksyä, että se on vain luonnonmonimuotoisuudelle ja niile, joista aukot on rumia.

    Jovain Jovain 5.5.2025, 19:23

    Eihän Raivoojan esimerkki kelpaa edes suojelu tai virkistysalueiksi. Menee ulkoilijalta harmitukseen päiväunet, jos joutuu katselemaan tällaisiä metsänhoidon helmiä, vesakoita.

    Jovain Jovain 5.5.2025, 20:00

    Kieltämättä metsänhoidossa on päivittämistä, mutta pitäisi päästä eroon myös metsänhoidon eriyttämisestä. Ei tässäkään ole mitään järkeä, että on käytävä kisaa hoitomuotojen välillä. On myös yhteiset tavat hoitaa metsiä ja sitä voidaan tehdä hoitomuodoista välittämättä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 5.5.2025, 20:53

    Tottakai on tehtävä ero hotomuotojen välillä. Sinä näet kuvassa sen minkä kaikki muutkin ja mitä JK:n pienaukot tulevat olemaan ja mitä niillä tavoitellaan. Eli, että sielä lehtipuuta. Tämä on se numero uuno, väliä mitä lehtipuuta, luonto tykkää, että on kymmentä eri sorttia. Niillä katkaistaan kuusettumiskehitys mikä on väistämätön JK:ssa ettei sitten jouduta tekemään itsestään uunoa ja kuvitella, että kuusikon harvennuksessa ajourille syntyneet koivun taimet tekisivät metsän.

    Tottakai pienaukko virkistää ihmisen mieltä jolle useamman hehtaarin aukko on kauhistus. Se joka on metsän tottunut näkemään rahana tietysti heti näkee, että JK ei ole kovin tuottoisaa mutta se on sitä mitä ihmiset tilaa. Ihmiset tilaa avohakkuutonta metsänhoitoa se on kanssa numero uuno.

    Perko sanoi, että ei pitäisi apinanvimmalla ennakkoraivata hyviä taimia pois. Mitähän se luulee, että ne on? A) rauduskoivun ja männyn taimia b) pihlajaa, leppää, haapaa, hieskoivua, kuusta, pajua, tuomea ja raitaa?

    kun jaksollinen apinanvimmalla hankkiutuu eroon sekundäärisistä puista ja niitä ei juuri enää nähdä niin tulee tuollainen Jovainin kokema shokki siitä miltä luonnollinen metsä näyttää kun se siementää sinne kaiken ja sieltä apinanvimmalla vielä kaadettu yhtään sekundääristä puuta. Tämä on juuri sitä ekologisuutta mitä on JK:lta tilattu. Tuotto huuhaata yritetään siihen sitten keksiä bonuksena, jotta asiakaskunta olisi mahdollisimman suuri eikä pelkästään luontoa ajattelevat.

    Jovain Jovain 5.5.2025, 22:07

    Ammatti Raivooja edustat hyvinkin Etelä-Suomen tai rannikon lehtipuuvyöhykettä, täällä metsäsuomessa tilanne on erilainen, on enemmän havupuuta. Toisekseen tuskin on kannatusta avata pienakkoa ilman, että avattavassa metsässä on valmiina kasvatettava metsä, nuorimetsä tai taimikko. Siinä mielessä jaan Perkon huolen, ennakkoraivausta tulee välttää. Kannattaa ottaa huomioon myös esille ottamasi sekundäärivimma vesakoitumisen kurissa pitämiseksi. Puustopääomilla voidaan hillitä ja pitää kurissa metsänhoitoa kovin kuormittava vesakoituminen. Ja onhan riittävät puustopääomat myös metsien tuoton kannalta ratkaisevaa.

    mehtäukko 6.5.2025, 07:29

    Et sinä Jojo kehumillasi havupuilla vakuuta taaskaan sekametsäisen taimikon syntymistä, joka olisi edellytys jk:n ketjutukseen. ”Riitävät puustopääomat” tuotossa samassa  yhteydessä jk:n uudistamisen kanssa ja  vesakoitumisen kurissapitämisessä on samaa sekundäärivimmaasi.

    Ristiriitaista puuroa pukkaa edelleen Jojovainin tuutista.

    ”..Mikä metsänhoidollinen tilkkutäkki tila”- haukottelu kuvastaa vakavaa hihnan luistamista.

    Jovain Jovain 6.5.2025, 08:32

    Peitteinen metsä myös on riittävä toimenpideala ja sitä voidaan pitää ylivoimaisena jaksottaiseen verrattuna. Ja on vielä kannattavasta metsätaloudesta kysymys. Askartele vaan niiden jaksottaisen kuvioiden parissa ja valmistele kuvio kerrallaan myyntiin. Se on sääli, jos näet jk metsän tilkkutäkkimetsänä, jota se ei ole ja jota jaksottainen metsänhoito mitä suuremmassa määrin on. Kuviot eri kasvun ja logistiikan vaiheissa olevia?

    mehtäukko 6.5.2025, 08:52

    Älä Jojo taas sorru sotkemaan käsitteitä. Ar viittasi pienaukkojen keinoon uudistaa jk-hatelikko. Sehän on puustopääomaltaan ppa 10:n hatelikkoa. Jos se ei taimetu ajoissa, sen valtaa ryönä vesakoineen. Jos sitä täydennysistutetaan ja raivataan, ei puhuta jk:n autuudesta. Ar:n ”toimivan” esimerkin pienaukko pienaukosta-ketju tuottaa todellisen tilkkutäkin. Se ei voi olla taloudellista metsätaloutta jo ihmisen toimintakykyyn peilaten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.5.2025, 09:02

    Jovainin mielikuvissa on olemassa sopiva puustopääoma jonka avulla rehevän kasvupaikan metsänpohjaan ei synny heinää vaan syntyy kuusia ja koivuja valmiiksi oikeassa tilajärjestyksessä. Karumman kasvupaikan männikköön syntyy vastaavasti mäntyjä valmiina täystiheänä taimikkona. Kun välistä poimitaan isoja puita, niiden jättämiin aukkoihin ja ajourille syntyy jälleen uusia taimia ja isommat lämpäreet taimia voidaan vapauttaa tekemällä pienaukko. Onko tällaista todellisuudessa edes Jovainin tai Perkon omissa metsissä?

    Metsän käsittely vaikuttaa sen mikrometeorologiaan. Tulee mieleen Hannu Mannerkosken luennot Joensuun yliopistossa. Tasainen latvuspeite ja kasvuston monimuotoisuus tasaavat voimakkaita lämpötilavaihteluita, kerrotaan FM Iris Starckin väitöskirjassa. Tämän ’puskurointikyvyn’ kerrotaan parantavan ilmastokestävyyttä. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa että voimakkaatkin häiriöt ovat luontaisesti mahdollisia pohjoisen havumetsän ekosysteemeissä, toisin kuin sademetsissä, joita väittelijä lähtee tutkimaan seuraavaksi.

    http://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos/jatkuva-kasvatus-suojaa-metsaa-saan-aari-ilmioilta

    mehtäukko 6.5.2025, 10:12

    Linkistä:…” Etenkin latvuskerrosten määrä ja alikasvoksen tiheys vaikuttivat lämpötilavaihteluiden vähentämiseen. Eri-ikäisrakenteiset metsät sekä iäkkäät tasaikäisrakenteiset metsät osoittautuivat yhtä tehokkaiksi puskuroijiksi…”

    Kun loikataan jaksollisen täyspuustoisesta tilasta vaikkapa toiseen harsinnan jälkeiseen tilaan, tutkijan olisi siellä tehtävä todellisia päätelmiä mittareineen. Ja kun rääseikkö-vaihe kaatuu päälle uudistettaessa, mikä on puskuroinnin puskurointi…

Esillä 10 vastausta, 2,911 - 2,920 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 291 292 293 … 311 312 313