› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 9 vastausta, 2,971 - 2,979 (kaikkiaan 2,979)
1 2 3 … 296 297 298

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 9.5.2025, 10:28

    Edit tupla!

    Perko 9.5.2025, 10:36

    ”Nuorten kasvatusmetsien osalta tulokset kertovat jatkuvan kasvatuksen olevan
    erittäin kannattavaa tasaikäismetsätalouden alaharvennustyyliin tehtäviin hakkui
    siin verrattuna. Kun verrataan tuloksia jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ja
    tasaikäismetsätalouden alaharvennuksen ja avohakkuun yhdistelmällä, saadaan
    tulokseksi, että jatkuvan kasvatuksen menetelmällä tulos on 45 prosenttia kannattavampaa nuorissa kasvatusmetsissä”    lähde;    Lapin AMK opinnäytetyön malli

    Tässä on vaihtoehto  opiskeluun,  ja  metsänkäytön muutokseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.5.2025, 10:40

    Yläharvennus on sallittua myös jaksollisessa mallissa, mutta suositellaan yleensä vasta enskan jälkeisiin harvennuksiin. En ole tarkistanut huomioiko amk tämän em. taloustarkastelussaan.

    Perko 9.5.2025, 10:44

    Miten  sen  tekee aukosta kaksikertaa 20 vuodessa?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 9.5.2025, 11:05

    Pitääkö odottaa, että ne ovat nuoria kasvatusmetsiä? Miten uudistat männyn, avohakkuilla vai pienaukoilla tai niinkuin Pukkala, että on satoja siemenpuita, joita haetaan toistuvin hakkuun pienen taimikon päältä? En jaksa lukea, oletan vain. Yläharvennettu nuori metsäkin (mänty) kasvaa tasapituiseksi vanhaksi metsäksi, siellä ei kasva kokoajan uusia keskikokoisia mäntyjä vaikka sitä yläharvennetaan. Kaikenlaiset yläharvennukset ja poiminnat kulkevat kohti aukon tuottomenetelmiä tai pienaukkoja. Kuusia kyllä tulee jokapaikkaan, liian usein vain liian kuivaan ja Lapistakin saa ojien laidalta kuusia kasvamaan mutta jatkuvan kasvatuksen jos haluaa pelata läpi täysillä vastuullisuus pisteillä niin ojia ei pidä kunnostaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.5.2025, 11:18

    AR:lle: ei ojien kunnostusta liene kielletty jatkuvassa mallissa, ainoastaan avohakkuita vältetään.

    Perkon kysymystä en ymmärrä.

    Perko 9.5.2025, 11:29

    En miekää osaa vastata  miten paljaaksi hakkuulta voi tehdä yläharvennuksia.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 9.5.2025, 12:04

    Okei, piti lukea tuo aineisto tuosta, että osaa vastata Perkolle: ainesto 2: Kuvio on aurattu ja istutettu männyllä. Loput on eri-ikäisiä nuoria männiköitä tasapituisia pääsääntöisesti, joihinkin on tullut kuusialiskasvosta. Eli tuohon istutettuun kuvioon tehdään yläharvennus ilmeisesti kun pituus on 15 ja läpimitta 14.

    Perko auttaako yhtään? Eli sinne entiseen aukkoon tehdään yläharvennus sitten kun maa on muokattu ja sinne on tampattu taimet.

    Tässä käytetään jatkuvaa kasvatusta virheellisesti minusta yläharvennuksesta sekä näiden muidenkin metsien uudistamistapa on ollut avohakkuu niinkuin valopuu männylle on tapana ollut. Eripituisuutta ilmeisesti joissakin oli entisistä yläharvennuksista.

    Yläharvennustyökalu jatkuvan kasvattajan käsissä: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/tuuli-riepoi-arvoleimikon/#6dc0a90b

    konstapylkkerö2 9.5.2025, 15:53

    Jk-firmojen ukot puhuu aina alaharvennuksista tasaikäisissä metsissä koska siten saadaan jk näyttämään paremmalta taloudellisessa vertailussa. Yläharvennus on kuitenkin ollut yksi vaihtoehto iät ja ajat tasaikäisen metsän hoidossa . Samaa sarjaa kuin jk:n muka kuluttomuus , ilman Th:ja ja täydennysistutuksia. Kun otetaan oikea tilanne huomioon, jk häviää yleensä aina tasaikäsen metsän hoidolle.

Esillä 9 vastausta, 2,971 - 2,979 (kaikkiaan 2,979)
1 2 3 … 296 297 298