› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,211 - 3,220 (kaikkiaan 3,377)
1 2 3 … 321 322 323 … 336 337 338

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 140ärrä 12.11.2025, 14:08

    Tehty virallinen mittaus, kasvu  23 mottia/ha  . Tutkija kertoi sitä suurempiakin olevan  kylällä. 

    Liekö kylä ollut Australiassa vai Uruguayssa? Nuo on eukalyptuksen kasvulukemia.

    mehtäukko 12.11.2025, 14:56

    On silkkaa trollauksen tuotetta.

    Perko 12.11.2025, 17:01

    En tiedä mitä heikkoutta kateus lienee. Tuosta joskus jo oli kyse ja lähetin kuvan  ML  kuviin siitä mittapaperista jossa  se näkyi numeroina.  Mittaajakin on edelleen elossa, itse hengittää,  jatkaa opettajana.  Tutkiskelkaa omaa syykettänne ettei  haittanne pahene.   Ville sieltä Pohjois-pohjanmaalta sanoi etteivät  usko  siellä hänen täällä tekemiä näkemiä kasvulukuja.  Terveisiä  Villelle!

    jupesa 12.11.2025, 17:51

    Nurmijärvellä oli kuusikko jonka alkuperä oli Puolasta. Se kasvoi reippaasti yli 20 m3/ha/v.  Kun tiedetään että jk-metsät kasvaa keskimäärin 20-30% heikommin kuin tasaikäiset vastaavalla kasvupaikoilla , niin tuommoset 23 motin kasvut kuuluu (ilman lannoitusta )satujen maailmaan. Tai sitten kyse on mittausvirheestä. Sekin on mahdollista koska harsinta aiheuttaa puiden kasvun keskittymistä tyville. Se johtaa helpostikin mittausvirheeseen tilavuuden mittauksessa.

    Perko 12.11.2025, 21:18

    Täällä alkuperä on paikallista olen sen  itse nähnyt. Kun  ette tiedä muutakaan jk systeemistä , siitä on niin monta kertaa kysytty täällä?

    Tuottavuutta pitää seurata, kasvun rajat ovat luojassaan  eikä niihin voi vaikuttaa kun tuholla tehden aukon!  Paljaaksi hakkuun tuottavuudesta teillä on omia tuloksia,  tarjota menneitten aukkojen myyntiä lisänä jotta näyttäisi jotenkin siedettävälle.

    jupesa 13.11.2025, 04:17

    Ne hyvät jk-pyöräkkeet on tasaikäisen metsänkasvatuksen peruja . Vai onko sitä jk:a harrastettu metsässä esim. 60 vuotta ?

    Ilman tasaikäistä metsänhoitoa ei hyviä jopa jk:n sopivia kohteita olisi olemassakaan.

    Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Todellinen tilanne pitää tietenkin ottaa huomioon joka leimikolla. Siihen kuuluu useimmiten myös vaihtoehtoisen sijoituskohteen huomioon ottaminen ja korkotulot. Vain tyhmä jättäisi ne huomiotta.

    Kuusiuskova 13.11.2025, 07:54

    Nyt haluaisin kyllä nähdä sen metsikön joka jk:sssa kasvaa jatkuvasti 23 mottia vuoteen hehtaarilla. Ainoat omat metsät jotka näihin lukemiin pääsee on just ensiharvennusiän puustot, silloin kasvu on parhaimmillaan se 20-25 mottia vuoteen.

    Jovain Jovain 13.11.2025, 09:02

    Yleisenä havaintona, oliko sillä väliä verrataanko jk metsään vai jaksottaisen metsään, molemmissa tuotetaan puuta vastaavilla puustopääomilla ja jk metsässä jatkuvana. Onhan tässä vähän selittelyn makua, kun jaksottaisen aloituksen alempaa tuottoa verrataan jk metsän alempiin tuottoihin, jopa kulueriin. Ei se näin mene, vakiintunut jk metsä pitää kyllä puolensa näissä vertailuissa.

    suorittava porras suorittava porras 13.11.2025, 09:18

    Eri kasvatustapojen erot tuotossa ovat vertailukelpoisia vasta silloin ,kun ajanjakso, jolla vertailu tehdään on vähintään 50 vuotta, kohteena koko metsätila ja otetaan huomioon myös kokonaispuupääoman muutos. Nämä kolme seikkaa puuttuvat ” kaksosten ” laskelmista . Totuusarvo heidän väitteidensä kohdalla on tästä johtuen nolla.

    mehtäukko 13.11.2025, 09:22

    ”..oliko sillä väliä verrataanko jk metsään vai jaksottaisen metsään, molemmissa tuotetaan puuta vastaavilla puustopääomilla ja jk metsässä jatkuvana..”        Onhan sillä väliä,  sillä jk:sta et mahtanut aloittaa siitä parjatusta taimesta, jota on ollut jokainen puu. Kun te kehuskelette jk:n yläharvennuksista sen parin ekan kerran tulevaa tukkisumaa, valehtelulla ei ole rajaa.  Kehukaa sitten, kun on menossa 4-5 -6 harsinta, ja mikä on puuston tila ja saalis?

Esillä 10 vastausta, 3,211 - 3,220 (kaikkiaan 3,377)
1 2 3 … 321 322 323 … 336 337 338