› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,221 - 3,230 (kaikkiaan 3,376)
1 2 3 … 322 323 324 … 336 337 338

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 140ärrä 13.11.2025, 13:06

    Chileläisillä eukalyptusmetsillä saavutetaan 20-30m³/ha ja 30-40m³/ha (lajista riippuen) kasvuja vuodessa:

    Comaco Forestal – FORESTRY PROPERTIES – Forestal Comaco

    Ja nytkö Suomessa suomalaisella metsäkuusella päästään jo tuohon alempaan haarukkaan?

    Perko 13.11.2025, 14:27

    Koko puuston painotettu keskimääräinen sädekasvu on noin 3.5–3.8 mm/v, koska vanhempia on enemmän ja niillä suurempi sädekasvu.

    Tämä on edelleen melko nopea kasvuvauhti Suomen olosuhteissa, mikä vastaa hyvää kasvukauden pituutta  ( lämpösumma) ja riittävää ravinnetasapainoa.

    Kahlschlag Kahlschlag 13.11.2025, 14:37

    Lainaus: ”Puustopää-oma surkastuu harsinnassa vääjäämättä. Siitä seuraa maan vettyminen, siitä juuristo-ja maastovauriot, lumi-ja tuulenkaadot, ötökät…”

    Juuri näin, mutta nuo kiistattomat tosiasiat kieltää jk:ta propagoivien vihervassariuskovaisturakaisten (joista eläviä esimerkkejä tälläkin keskustelupalstalla, valitettavasti) ikioma uskonto.🤮

    Perko 13.11.2025, 16:24

    Mitä se hölmöläisten harsinta on? sitä ei ole peitteisen metsän viritys parempaan tuottavuuteen.  selitä mitä hyötyjä raatamisen päälle saat nimestäsi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.11.2025, 16:27

    Osoitellaan mieluummin asioita, ei nimitellä henkilöitä. Tämä huomio siis nimimerkeille Perko ja Kahlschlag.

    Maaperän vettyminen on juuri se mitä suometsissä myös tavoitellaan, jotta päästäisiin eroon turhista vesistö- ja kasvihuonekaasujen päästöistä. Vettyminen voi myös parantaa taimettumista luontaisessa uudistamisessa. Mutta toisella puolella ovat sitten haitat, joita ei juuri jk-markkinoijat esittele.

    Muistetaan kuitenkin, että jaksollisessakin menetelmässä on omat metsätuhojen aiheuttajansa – esimerkiksi hirvituho taimikossa tai nuoren riukumetsän lumituho voivat olla yleisemmät jaksollisessa mallissa.

     

    Perko 13.11.2025, 16:49

    AJ kertoman lisäksi, aukkomenettelyt eivät ole kyenneet 70 vuoteen  luomaan massiivisten tehdasinvestointien  ja tukityöllisyyden avulla edes todellista plussalle riittävää  myyntituloa puunmyyjälle. Se on synkkä totuus ja menetys kaksikertaisen verotuksen  kanssa kamppailleille  metsänomistajille.  Vettymiset soissa ja valtakunnalliset  kaksinkertaiset riukupuumassat eivät vaikuta vähääkään yksittäisen metsän omistan  tuloihin. Parempaa ei  näytä ennustee riukutuotannolle!

    ” jk:ta propagoivien vihervassariuskovaisturakaisten”  Tuo ei päde minuun  mutta hyvä jos heillä on myös  terveet tavoitteet jossain asiassa.  ” aukko” nimimerkillä on vielä tilaa oppia uutta hyödyllistä.

    jupesa 13.11.2025, 17:08

    Hölmöläisen harsinta on juuri sitä mitä jotkut tekee , kun ovat uskoneet jk-firmojen propagandan paremmasta tuotosta ilman kuluja. Ehkä yhden sopivan kohteen olosuhteiden luullaan olevan yleistettävissä joka paikkaan. Sitten mainostetaan hyödyllisinä hölmöinä jk:n ylivertaisuutta. Joku muukin voi hairahtua uskomaan kusetuksen ja alkaa harsijaksi.

    mehtäukko 13.11.2025, 17:29

    AJ kertoman lisäksi, aukkomenettelyt eivät ole kyenneet 70 vuoteen  luomaan massiivisten tehdasinvestointien  ja tukityöllisyyden avulla edes todellista plussalle riittävää  myyntituloa puunmyyjälle. Se on synkkä totuus..”

    Se on propagandistinen uusin VALE. Eihän nämä turakaiset päässeet edes nyt viime huippusuhdanteessa uunin pankoltakaan alas, ja hinta jäi harsinnoissa haukottelun asteelle.Tämänhän perkolainen jo pari vuotta sitten tunnusti tuskissaan.

    Perko 13.11.2025, 18:41

    JK-harvennushakkuita tehdään noin 5 000-6 000 kpl/vuosi Suomessa

    Onnistuneita on todennäköisesti ne kaikki  vuodessa.  Otetaan vertailuun avohakkuun tappiolliset onnistumiset.

    Mutta: Yhden kohdan menestystarina ei takaa menestystä kaikissa olosuhteissa – metsänhoitopäätökset tarvitsevat työtä  ja rahhaa ! paikallista soveltamista erityiseen paljaaksihakkuilla. ”Onnistunut JK-harvennus” määritellään eri lailla kuin ”onnistunut propsintuotanto”. Edellinen avohakkuhistoria vaikeuttaa JK-harvennuksen onnistumista luomalla rakenteellisesti heikomman sammalalustan ja kasvattamalla riskiä. Sen onnistuminen edellyttää erityisen tarkkaa puuston tila-analyysiä ja omistajan ymmärrystä siitä, että tavoitteena ei enää ole pelkästään maksimaalinen sellupuuntuotanto, vaan taloudellinen elinvoimainen ja monimuotoinen metsäekosysteemi.

    mehtäukko 13.11.2025, 18:55

    Mistäpä taas noita sauhuja kopioidaan? Erottuu heti ”viisaaksi” tekeytyminen.

Esillä 10 vastausta, 3,221 - 3,230 (kaikkiaan 3,376)
1 2 3 … 322 323 324 … 336 337 338