› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 3,375)
1 2 3 … 323 324 325 … 336 337 338

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • KuneKoski 13.11.2025, 19:13

    Mistä tuo jatkuva jankkaaminen propsin tuotannosta? Kyllä jaksollisessakin pyritään maksimoimaan tukin määrä. Ensiharvennuksesta tulee lähes yksinomaan kuitua, mutta seuraavassa harvennuksessa tukkiosuus on jo 50% luokkaa. Kiertoaikana tukkiosuus ei paljon poimintahakkuista jää, mutta tiheämmän kasvatusasennon ansiosta tukin määrä moteissa ylittää selvästi eri-ikäisrakenteisen metsän tukin tuotannon.

    Perko 13.11.2025, 20:10

    Parhaat  aukonasiantuntijat niin kuin sinäkin turvaudut edelleen propsipinojen tulokseen.  Hokasin silloin Joensuunseminaarissa 10 vuotta sitten  huijauksen ja  perehdyin  matematiikan kautta ”juurisyihin” .  Propsintuotannon mentaliteetti on syvällä suomalaisessa metsätaloudessa, julkilausumassa.   Se vaikuttaa vielä siihen, miten ”onnistunutta” JK-harvennusta pidetään.

    Rahalla ostetaan uusi kasvukierto (metsänistutus). Rahaan sijoitetun pääoman korko on korkeampi kuin vanhan puuston arvonnousu.

    JK mallissa ”aika on vihollinen”: odottamalla menetät korkotuloja.

    jupesa 13.11.2025, 20:58

    ”Odottamalla menetät korkokuluja”. Niinpä. Kun harsinnan jälkeen jätetään puuta pystyyn odottamaan , niin paremmassa vaihtoehdossa pääsääntöisesti korjataan enemmän puuta/ha. Myös yksikköhinta on parempi kuin jk-korjuussa. Pitää olla todellinen puusilmä , jos ei huomaa miten korkotuotto käyttäytyy tuossa tilanteessa päätehakkuun tehneen eduksi .

    suorittava porras suorittava porras 13.11.2025, 21:22

    Odottamalla menetät korkotuloja…..

    Jk:ssa puu on otettavissa talteen vasta noin satavuotiaana alkuvaiheen hitaan kasvun seurauksena. Lsäksi poistettavaa on vähemmän heikosta taimettumisesta johtuen. Usein poisteun puun kohdalle jää vain heinettyvä pysyvä aukko.

    Jaksollista menetelmää toteuttava korjaa parhaimmillaan kaksi satoa taimesta hakkuukypsäksi puuksi sadassa vuodessa. Joka ”kierroksella ” kokonaispoistuma on suurempi verrattuna jk:n 100:n vuoden ikuisuuden tuotoksiin eli parhaimmillaan jopa reilusti tuplat, kun homma toteutetaan ammattimaisesti. Toimintamalli ei toki sovi kädettömille. Kädettömät tyytykööt jatkuvaan kasvatukseen ja harrastelun tuottamiin vaatimattomiin tuloksiin. Taloudella jk:ta ei voida perustella. Vain harrastelusta on kysymys. Tällä hetkellä pienet markkinointivaikeudetkin saattavat tuoda mukanaan omat lisämausteensa harrasteluun. Korjuuajankohta siirtyy hamaan tulevaisuuteen ,jolloin korkovastimuksesta joutuu vähän tinkimään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.11.2025, 21:26

    Perko ilmeisesti laskee yksittäisille puille korkeita tuottoprosentteja. Metsäkuvion tuotto on puiden summa ja metsätilan eli metsälön tuotto on metsäkuvioiden summa. Kysymys kuuluu pystytäänkö tällaista hyvätuottoista rakennetta ylläpitämään kuin hetkellisesti. Tähän ei saada vastausta, kun parhaita kohteita ei julkisuudessa esitellä. Aivan varmat kasvut kyllä saataisiin laskettua kaatamalla puita ja tekemällä niille puuanalyysi.

    Perko 13.11.2025, 22:03

    Tuloshan  on teidän kertomaa  unta ja Puukin ruskean rähminen silmä selittää  höperön tasoista juttua. Kummalista miten alentuvat pelleiksi.  Eihän se kerta kasvatus mitenkään tee tulosta eikä ole tehnyt kuin 40  -150 €  / ha.   Kasvukin on tukkipuilla kaiken aikaa mahdollinen senkin kun   tamppaatte taimien joukossa  risuviitakkeila,  jk tuottaa silloinkin  8 -12 m3/v   tukkipuun hinnalla 85 €  joka vuosi  ja uutta puuta tulee polttopuineen  tonnin verran vuoteen rahhaa.  Harmittaako teitä jokin?

    Pitäiskö  tappiollinen aukkohakkuu kokonaan kieltää  ja tehdä  rangaistavaksi ja  propseihin  hypnotisoidut villitsijä saattaa hoitoon?

    AJ  ,  käy itse katsomassa  en ole  narrattavissa joka-asiaan.  Ne  koealat aikoinaan ” tuhottiin ” ja  tutkimus keskeytettiin!   Selluteollisuus  sai näppylöitä niistä.  Olen esittänyt kuvien kanssa asian eikä siitä  hyvää sanottu minulle!  Miksi noille hölmöläisille  enää sitä  toistaisin?

    suorittava porras suorittava porras 13.11.2025, 22:31

    No kerropa nyt miten  taloudellista on käyttää puun kasvattamiseen myyntikelpoisen tukkipuun mittoihin sata vuotta tai yli,jos vaadittaava tulos on saavutettavissa 50 vuodessa. Jk:n tukin alkuhan on 50 vuodessa vielä taimiasteella ja toipuu jos toipuu kasvamaan tukiksi asti.

    jupesa 13.11.2025, 22:33

    Perko on se pelle ja jk:n harhaan hurahtanut puusilmä. Eikä muuksi muutu.

    Puu Hastelija 13.11.2025, 22:44

    Tehty virallinen mittaus, kasvu  23 mottia/ha

    jk tuottaa silloinkin  8 -12 m3/v   tukkipuun hinnalla 85 €  joka vuosi  

    Miten tämä nyt oikein on mahdollista, että tuo jatkuva kasvu voi puolittua/ painua kolmas osaan alle 2vrk?

    Ja paljonko tuon jatkuvan kasvun täytyisi tuottaa?

    Melko usein toistettu ”Toimitaan yli 200m³ puustopääomilla” tarkoittaisi suuruusluokkaa jatkuvasti sitoutunutta pääomaa 12000e/ha.

    Tuohon sijoittaa korkovaatimuksen tai vaihtoehtoisen korkotuoton huomioiden riskin, niin voi vain onnitella osaajia, joilla on vuosittainen fantasiatonni tulossa ilman, että puustopääomat pienenevät! (tietenkin on mahdollista, että parissa vuorokaudessa tuokin kutistuu ja puusto pääoman kuin kasvu konsanaan,  mutta siitä tuskin kuulemme palstalla tuskan parahduksia)

    Jovain Jovain 14.11.2025, 08:21

    Kovin hitaalla menee ajassa 100 vuotta ja puun ikä ei siinä ratkaise. Jos ajassa mitataan jää helposti puoleen, kolmannekseen tai menee nollille. Ajassa hyvinkin, mutta puustopääomilla ja sopivassa myyntirytmissä mitaten. Sataan vuoteen mahtuu myyntejä, voi olla 10 vuoden välein tai harvemmin, riippuen puuston optimoinnista. On näitä vaihtoehtoja tänne tarjoiltu ja tuloksistakin on kerrottu, mutta ei vaan…

Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 3,375)
1 2 3 … 323 324 325 … 336 337 338