› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,251 - 3,260 (kaikkiaan 3,375)
1 2 3 … 325 326 327 … 336 337 338

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 14.11.2025, 12:35

    Jovain, linkitin tänne tai jk-ketjuun laskentatoimen opinnäytteen jossa oli kuvattu tarkasti Vessarin koealueen tutkimukset. Löytyy hakemalla

    Risto Kuusakoski: Metsänkäsittelymenetelmät murroksessa.

    Jean S 14.11.2025, 14:52

    Varmaan joku on 323 sivun aikana vastannutkin tähän jo, mutta voisiko joku laskea, että mikä on eri korkokannoilla nettonykyarvo kahdelle puusukupolvelle, jos MT ja

    1) mätästys, kuusen istutus, 2-3 perkausta, eh, h, a ja sama uudelleen, jolloin kiertoaika on 140 vuotta.

    2) äestys, ei kylvöä/taimia -> luontainen koivu/haapavaltainen sekametsä, johon kehittyy vähitellen kuusen alikasvos ja joka sitten kasvatetaan kuusikkona lopulliseen päätehakkuuseen niin, että kokonaiskiertoaika on noin 110 vuotta. Menetelmästä voi esittää variaatiot 2a) jossa käytetään raivaussahaa ja 2b) jossa raivaussahatyö korvataan enp-nmh-käsittelyllä jossa poistetaan kokopuuta eli jossa metsänhoitomenoja ei ole.

    Perko 14.11.2025, 16:11

    A J antamassa linkissä  on arvokasta tutkittua tietoa vahvasti.  Sieltä löytyy sekin  mitä # Junior  eilen kyselit, käy  lukemassa.

    Timppa Timppa 14.11.2025, 17:18

    Risto Kuusakoski: ”Jatkuvan kasvatuksen metsä muuttuu sekametsäksi” , ”Jatkuvan kasvatuksen metsään muodostuu erirakenteinen puusto”

    Luken jk-koemetsä muuttui kuusikoksi.  Usein xsitä alikassvus puustoa ei kasva lainkaan.

    Oliåpa täysin kritiikitön gradu.  Varmaan sai hyvän arvosanan.

    Jovain Jovain 16.11.2025, 02:34

    On kiitettävä ylenmääräisestä huomioimisesta, ehkä  on kiitettävä sopimattomasta mielipiteestä. Metsien hyväksikäytöstä, olkoon poliittisesta, mutta johon ei kuulu tavasta vaihtoehtoisen metsänhoidon hyväksikäyttöön. Hoitomuodon tutkimuksen ja käytön sulku, pääomaverouudistus, hoitomuodon uudelleen käyttöön otto ja tietenkin mielipiteeseen vaikuttaminen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on ohjattu metsien pääomien haltuunottoa. Viimeisimpänä todennäköisesti kiinteistövero. Yhteiskuntapolitiikkaan on kuulunut vuosikymmeniä, sieltä on otettava mistä on vielä otettavaa. Omiksi ansioiksi on luettava pataan 10/0, mutta ei se haittaa.

    Perko 17.11.2025, 11:51

    Aukon tamppaus on voimille ottavaa ja heikkotuottoista ensimmäiset  30 vuotta.  Lopputulos paranee 60 vuoden jälkeen sahapuunosuus kokonaisuudessa on alle  kolmas osa, ei silti riitä korkoihin ja kulujen hoitoon niin yritys saldo jää tappiolle.   Harmillista!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.11.2025, 12:27

    Älä Perko vääristele. Jotain rajaa!

    60 vuoden jälkeen tukkiosuus on jotain muuta kuin kolmannes. Kolmannes tai neljännes tukkia pätee Suomen kaikkia metsiä ja kaikkia ikäluokkia kokonaisuutena tarkasteltaessa.

    Perko 17.11.2025, 13:03

    Luken ja VMI mielestä  ei riittäisi myyntiin aikajanalta ihan sitäkään aukkojen ja viritelmien takia  on vain 16 %  tukkipuuta mehässä.   Hyvä  kun on edes vähän,  aukon ihannointi  suorastaan vihaa jk metsien tukkien määrää.

    suorittava porras suorittava porras 17.11.2025, 13:24

    60 vuodessa kuusikko päätyy sahalle jo kahteen kertaan. Vuonna 0 ja välillä 55-60 vuotta istutuksesta. Tehokkaimmilla  sato on korjattavissa 50 vuoden sisällä istutuksesta

    Perkon lähtöarvot taimikon kohdalla ovat valitettavasti peräisin jk-tiloilta. 40 vuotta juronut luontainen taimi alkaa osoittaa kasvun merkkejä vasta varjostavien puiden poistamisen jälkeen. Tuolloin se näyttää samalta 60-kymppisenä ,kun jaksottaisen menetelmän tuotokset 15 vuoden iässä ja saavuttaa hakkuukypsyyden nipinapin 100-vuotiaana. Näin ,mikäli on seviytynyt tuulilta , tuiskuilta ja tuholaisilta. Korkea biologinen ikä altistaa hyönteistuhoille ja se ikähän on järeämmällä jk- puulla todistetusti korkea.

    Perko 17.11.2025, 16:20

    Tuskin on  10 vuodessa siirtymä romahduttanut  kasvun  ja hävittänyt  kuvitellut tukkipuu aukosta, kasvuntaantumakin oli ja korjautui het’ jk siirtymällä.  Tamppaus on  epäonnistunut.  60 luvun määräyksillä lähes kaikki ne aukkohoitoalat tulisi määrätä  10  vuoden hakkuukieltoon vajaatuottoisuuden takia  ja omistajat tarkkailuun.  He jotka eivät tuhonneet  sinne  Puukin uudelleen koulutukseen.  Kyllä riittäis  aukkoja .  Suorittavan ohjeistus jatkuvasta aukosta on aivan  löysää pyyhettä eikä tapahu mittään.

Esillä 10 vastausta, 3,251 - 3,260 (kaikkiaan 3,375)
1 2 3 … 325 326 327 … 336 337 338