› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,481 - 3,490 (kaikkiaan 3,978)
1 2 3 … 348 349 350 … 396 397 398

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 15.1.2026, 09:51

    Ja sitten kun metsään mennään, hakataan usein lakirajoille ja tehdään aukkoa. Samaan aikaan puhutaan metsien ylihakkuista. Voi olla,  että metsänhoidolla on sijansa ja ylihakkuilla, kun mennään vajaatuoton puolelle. Ennen sanotiin, että kirves on metsän paras lääke. Metsänhoidosta ja puustopääomista huolehtimalla ylihakkuilta voidaan välttyä.

    Kuusiuskova 15.1.2026, 09:53

    Siinä olen samaa mieltä et yli 40v kuusikkoa etelässä ei enää kannata harventaa, sen pitää olla riittävän harva viimeistään 40v iässä.(max 500 ). Meillä on parhaimmat kuusikot laitettu nurin 45 v vuotiaina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.1.2026, 09:55

    Vessin superharvennetut puustot ovat muistaakseni vielä puolet harvemmat kuin Kuusiuskovan. Kiertoaikaa saa sillä keinoin toki jatkettua, mutta onko se kannattavaa?

    Kuusiuskova 15.1.2026, 10:00

    Juuh, Uudellamaalla kiertoaikaa pitää saada lyhennettyä kirjanpainajien takia, tämän takia meillä 50v on aika maksimi aika kuusikoille, sen jälkeen riski kasvaa todella paljon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.1.2026, 10:19

    Tämä lyö korville Ilmastopaneelin lausumaa kiertoaikojen pidentämistavoitetta ja tiheyden lisäämistavoitetta. Puuntuotannon riskit kasvavat, joten metsänomistajat eivät lähde noihin toimenpiteisiin kuusikoissa.

    Jovain Jovain 15.1.2026, 10:54

    Myös jk metsän kuusikko tuossa iässä on parhaassa tuottoiässä ja kasvatusta voidaan jatkaa. Hoidon rakenteet ovat erilaiset ja eivät ole siinä mielessä toisiinsa verrattavia tai pois sulkevia. Vaikutus ylihakkuisiin voi olla päinvastainen, mitä tuolla annetaan ymmärtää.

    R.Ranta R.Ranta 15.1.2026, 11:22

    Voimaperäinen metsänuudistaminen on kallista ja uudistamisinvestointi on riskisijoitus. Peltoheitot hyvilläkin maapohjilla jäävät yleensä markkinaehtoisesti uudistamatta, ellei yhteiskunta tue uudistamista, joka osaltaan  tarkoittaa, että uudistamaton maapohja  on metsätalouden näkökulmasta arvotonta.

    Minne metsätalous on Suomessa menossa? Isoja arvaamattomia tekijöitä on hetkellä huomattavan paljon. Niitä on nyt moninverroin enemmän kuin esim. parikymmentä vuotta sitten.

    Fosiilisia esim. öljyä käytetään maailmalla sumeilematta vain lisääntyvässä määrin ja on hyvin vaikea nähdä, että niiden käyttö ainakaan vähenisi  lähivuosikymmeninä eli hiilidioksiidi tulee vääjäämättä lisääntymään ilmakehässä. Mitä siitä sitten tuleekaan  seuraamaan metsätalouden näkökulmasta? Esim erilaisia rajoitteita, joita on erittäin vaikea toteuttaa siten, että ne kohtelisivat metsänomistajia oikeudenmukaisesti.

    Kuuntelin juuri edesmenneen jalkaväenkenraalin tarinointia, jossa hän totesi, että kansainväliset sääntöpohjaiset sopimukset ovat voimassa juuri niin kauan, kun ne hyödyttävät suurempaa osapuolta. Kuinka oikeaan osuva kommentti olikaan jo kymmeniä vuosia sitten lausuttuna. Pienten asema vaikeutuu ja toivon mukaan emme itse vaikeuta niitä lisää, kun olemme viimeinen pysäkki täällä kaukana pohjolan perukoilla.

     

     

    Perko 15.1.2026, 15:06

    Uudistuksesta innostuneet vertaa vaihtoehtona jäävän puun sijoitusta osaketuottoon.  Huonokin korkotuotto 15 -20 % per vuosi puun arvo kasvussa  riittäisi ja helpottaisi raatamista.  Metsä Board Oy  ”suosikki osake” on viidessä vuodessa supistunut -66% .  No se ei ole paljon koko huijauksessa.   Jotkut osakkeet ovat  huimasti nousseet OMX Helsinki pörssissä.

    Näitä ei tarvitse laskea, riittää kun lukee valmista tekstiä.

     

    PenttiAKHakkinen 16.1.2026, 08:35

    Perko lla on hiukan väärä käsitys tästä jaksollisesta. Toisaalta se saattaa olla ihan, kuten joku Tahvonen opettaa.

    Minä lähden jaksollisessa siitä, että päätehakkuu tehdään silloin, kun paikalle istutettavan puuston arvioitu tuotto ylittää leimikon viimeisen vuoden tuoton. Siten maksimoidaan metsän pitkän aikavälin tuotto. Ulkoiseen tuottoon ei voi verrata. Jos haluaa sopivan ison tuoton niin tuloshan on, että metsää ei kannata omistaa. Mitä sellaisella laskennalla on merkitystä metsänomistuksessa?

    jupesa 16.1.2026, 08:47

    Metsä on vain yksi sijoituskohde hajautuksessa. Myös vaihtoehtoiset sijoitukset voi aivan hyvin pitää jatkuvasti mukana laskuissa.

Esillä 10 vastausta, 3,481 - 3,490 (kaikkiaan 3,978)
1 2 3 … 348 349 350 … 396 397 398