› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,971 - 3,980 (kaikkiaan 4,790)
1 2 3 … 397 398 399 … 477 478 479

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 6.2.2026, 05:21

    Tais männä suhdeluku sekasin. Noihin laskuihin on lisättävä menoksi jos on ollut jo aukkona senkin vanhat 60 vuoden virityskulut  korkoineen, ja sitten loppuun myynnin jälkeen ei ole olemassa sille tuottoa eikä siirtosummia!  On vain uusi paljas maa, ( Novaja Semlja) josta jälleen kierros lähtee, soimaan.  Johan rupsahti sekin!

    Aukko on taloudellinen konkurssi, jonka jupesa on naamioitu voitoksi. Se on uuden kierroksen alku, mutta se kierros alkaa raskaasti miinukselta.

    Jatkuvassa kasvatuksessa pysyt koko ajan plussan puolella ja sijoitat myyntitulot (korkotuoton) eteenpäin, ilman että joudut koskemaan itse tuotantokoneeseen eli metsään.
    Tämä ajattelutapa on juuri sitä nykyaikaista taloudenhoitoa, jota vuoden 2026 muuttuva maailma vaatii. Metsälehden ja muiden asiantuntijoiden laskelmat tukevat yhä enemmän tätä näkemystä, kunhan kaikki kulut lasketaan rehellisesti mukaan.

    jupesa 6.2.2026, 05:45

    Kun unohtaa harsintametsän puustopääomakulut, niin saahan sen näyttämään hyvältä. Oikein laskettuna tasaikäinen voittaa selkeästi harsinnan .

    60 vuoden tyhjäkäynti väitös on harsintaan hurahtaneen epätoivoinen yritys saada tasaikäinen kasvatus näyttämään huonommalta kuin se on todellisuudessa. Laskelmissasi ei ole järkeä, kun luulet vain kulujen kasvavan . Pitää vertailla tuoton erotusta päätehakkuusta alkaen.

    Visakallo Visakallo 6.2.2026, 06:01

    Kysyin tässä taannoin ihan vain koemielessä, että miten jk-tilalla käytännössä toteutetaan sukupolvenvaihdos? Vastaukset siihen olivat hyvin kuvaavia… jupesa on täysin oikeassa, rehellinen vertailu ei tue jk:n talouslaskelmia oikein mitenkään.

    Jovain Jovain 6.2.2026, 09:27

    ”Aukko tuottaa hyvin metsätilamarkkinoilla”. Asialla on myös kääntöpuolensa. Uuden lain myötä metsiä on hakattu vapaassa pudotuksessa ja onhan se kieltämättä ollut piikki auki, tehdä aukkoa ja menestyksellistä metsätilakauppaa. Ei ole vanhat rasitteet esteenä. Se on sitten siinä ja tulevat tuotot on kuitattu pitkäksi aikaa, tuhlausta. Tiedä sitten, onko se paras ja tuottoisin tapa vapaassa ”markkinassa”, kun mennään siirtymävaihetta ja ei oikein ole vastinetta. Ei kymmenessä vuodessa ole ehtinyt muodostumaan, käytetään kuitenkin täysimääräisesti ja voi olla, että siihen tulokseen vaaditaan vakiintuneen jk metsän tulos. Mutta onhan metsiä tuuletettu.

    Makarov 6.2.2026, 09:33

    Ei metsänomistajan Perko tarvi olla velkainen mutta ainakin itse kun aloitin metsien oston n.20 vuotta sitten ei minulla ei ollut muualta pääomia, vaan velka se oli köyhän pääoma, toki tilanne on vuosien saatossa muuttunut että pääomaa on jo itselläkin vara ollut käyttää. Kuten oken aikaisemminkin tänne kirjoittanut jk on pitkälle semmoisten metsänostajien menetelmä jotka ostavat metsänsä muualla tienatuilla rahoilla. Tietysti kun korko tuntuu olevan se tärkeä asia niin nyt se sitten ei olekkaan kun se jk vaikka pitkittää laina-aikaa verrattun tasaikäiskasvatukseen.

    Perko 6.2.2026, 10:56

    Puuki on täysin oikeassa siinä, että JK-metsässä jäävä puusto on aktiivinen tuotantokoneisto. Mutta sillä ei ole taimikon kuluja. Korostan!
    JK-malli: Puusto on maassa ”ilmaiseksi” (se on uudistunut luontaisesti). Sen pääomakulu on pieni, koska se ei ole vaatinut istutusinvestointia, jonka korkoa pitäisi maksaa. Se tuottaa uutta puuta (korkoa) ”joka sekunti” olematta velkana.
    Tasaikäinen malli: Viimeiset 20 vuotta ennen päätehakkuuta metsässä on kiinni valtava määrä rahaa (pääomaa). Tämä pääoma ei enää kasva (prosentuaalinen arvokasvu hidastunut, kun puu vanhenee), mutta siihen kohdistuu suurin vaihtoehtoiskustannus. Ne rahat voisivat olla sijoitusmarkkinoilla tuottamassa enemmän.
    Riski on taloudellinen jarru
    Puuki jättää riskin laskelmistaan. Tasaikäisen kasvatuksen loppuvaihe on kuin pitäisi kaikkia osakkeitaan yhdessä, erittäin epävakaassa yhtiössä. Yksi myrsky, kirjanpainajaparvi tai lumituho voi pyyhkiä pois 60 vuoden odotuksen juuri ennen ”palkintoa”. Niin on käynytkin!
    JK-malli: Riski on hajautettu. Eri-ikäisessä metsässä tuhot harvoin kaatavat koko tiliä kerralla, ja metsä korjaa itsensä ilman uutta investointia.
    ”Päätehakkuusta alkaen” -ajattelun harha, haluaa aloittaa vertailun päätehakkuun suuresta shekistä. Se on kuin aloittaisi maratonin 40 kilometrin kohdalta ja sanoisi olevansa nopein juoksija.
    On laskettava se edeltävä 60 vuotta alusta asti, jolloin tili on ollut miinuksella tai nollilla.

    Kun JK-metsänomistaja on nostanut tuloja vaikka 8–20 vuoden välein ja sijoittanut ne pörssiin, hän on saanut korkoa korolle jo vuosikymmeniä ennen kuin tasaikäisen kasvattajan päätehakkuu edes häämöttää.
    60 vuoden tyhjäkäynnistä on täysin validi: Paljaaksi hakkuun jälkeen maa on biologinen erämaa, myrkytelty ”Novaja Semlja”, joka pitää keinotekoisesti (koneilla ja lannoitteilla) herättää henkiin. Se on valtava energian ja rahan hukka verrattuna siihen, että metsän annetaan tehdä työ itse.

    Perko 6.2.2026, 11:22

    Ei ole  paljon väliä Makaroville, onko raha tienattu tehtaassa vai mehästä, rahan hinta on kaikille melkein sama. Väite laina-ajan pitkittymisestä unohtaa sen, että avohakkuun jälkeen joudut kaivamaan kuvetta tai ottamaan uutta lainaa satojen hehtaarien taimikoihin, jotka eivät tuota mitään 30 vuoteen. JK-metsässä pääoma on ’maksettu’ ja se tuottaa tuloa tasaisesti. Se, joka sijoittaa hevosiin tai arpoihin, odottaa pikavoittoa – se, joka sijoittaa jatkuvaan kasvatukseen, ymmärtää korkoa korolle -ilmiön voiman

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.2.2026, 11:30

    taimikoihin, jotka eivät tuota mitään 30 vuoteen

    Höpö höpö. Mikä siinä onkin että vain jk-metsä kasvaa korkoa korolle ja vain jk-metsästä otettu raha tuottaa muualle sijoitettuna? Petät Perko itseäsi laskemalla näin. Toivottavasti et kovin montaa lukijaa.

    140ärrä 6.2.2026, 12:34

     Jos istutusmetsään sijoitettu euro tuottaa vasta 60 vuoden päästä 

    Ei, kyllä se tuottaa joka vuosi. Metsä on kuin oma yksityinen pankki, joka maksaa hyvää korkoa. Kaikilla ostamillani tiloilla on ollut viljelemättömiä aukkoja tai peltoalaa, jotka olen muokannut ja istuttanut. Päätehakkuuta en niiden osalta tule koskaan näkemään, vaikka suvussa on pitkäikäisiäkin ollut poikkeuksellisen paljon, mutta kuvioiden arvot ovat nousseet koko ajan. Ensimmäinen suuri hyppäys tapahtuu siinä vaiheessa, kun taimikko on saatu vakiintumaan.

     

    Jovain Jovain 6.2.2026, 12:40

    Onhan se jaksottaisen 30 vuoden kustannus otettava jostain, kun jaksottaisessa sen ajan tuottoa ei ole tai se on minimaalinen. Jk tuottaa vastaavan ajan optimituotolla ja kun jaksottaisen jälkipuoliskon tuotto on rinnastevissa jk tuottoon, onhan tässä tuumauksen paikka.

Esillä 10 vastausta, 3,971 - 3,980 (kaikkiaan 4,790)
1 2 3 … 397 398 399 … 477 478 479