Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,491 - 3,500 (kaikkiaan 3,978)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Klassinen tapa päättää päätehakkuun ajankohta: metsikön kasvu pienenee kiertoajan keskikasvun alapuolelle, tai arvokasvu alittaa omistajan tuottotavoitteen (vuotuisen kasvun arvo per puustopääoman arvo).

    jupesa

    Ei keskimääräisen metsän %:aalinen tuotto ole kuin 7-10 %. Päätehakkuuta lähestyessä usein vielä vähemmän. Moni sijoituskohde ylittää sen selvästi.

    Semmosen 5 m3/v/ha kasvavan 200 m3 harsintametsän tuotto on 3 %/ vuosi. Saman saa joltain sijoitustililtä ilman riskiä.

    jupesa

    Harsintametsien kasvatuksen paremmuutta mainostavat huijaavat mm. NNA-laskennan avulla saatavasta nyt hakattavaksi tulevan metsän muka kalliilla uudistamiskuluilla.  Näppiin saatava kantoraha on muka edellisen sukupolven tuottoa . Se on ihan naurettavaa ynnäilyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos miettii YLE-esimerkin tilannetta jossa lähtötilanteessa oli runsas puusto, vaikka 300 m3, ja oli mahdollista tehdä joko jk-harvennus 100 m3 tai päätehakkuu poistumalla 300 m3. Päätehakkuun kantohinta per m3 on niin paljon korkeampi, että sillä kustantaa helposti uudistamisen ja taimikonhoidot. Sitten voi verrata mitä se sijoitus tuottaa verrattuna metsään jätettyyn jk-puustopääomaan 200 m3. Tässä ei tarvitse kiistellä siitä mitä metsästä ulos otettu pääoma tuottaa tai mihin päätehakkuun tulot kuuluvat. Perko väittää että alun hidas kasvu tuottaa tappion jota ei enää saada kiinni kiertoajalla. Mutta jos jaksollinen kasvaa kiertoajalla huomattavasti enemmän per vuosi ja korkovaatimus on kohtuullinen, menetelmät ovat vertailukelpoiset tuotossa. Lisäksi uudistumis- ja tuhoriskit ovat jaksollisessa pienemmät.

    Perko

    A  J ; ”Mutta jos jaksollinen kasvaa ….”   Tuon jälkeen liirum laarumit ovat kuvitteellisuutta.  Tärkeä osa siinä riskit ovat pienimmät silloin kun tuottavuus % on parhaillaan jk ssa.

    Paljaaksihakatulta on mahdoton tehtävä saada  koko  60 vuoden jaksolle joka vuodelle pysyvää vuosikasvua yli 7 m3 .  Jaksolline menettely on yksinkertaisille metsäneuvojille ja konekuskeille sopiva menettely siitä puuttuu tuottavuustavoite.  Lainasin Nostokoukun ajatusta jonka Lauri  Vaara ensin julkaisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten niin mahdoton? Täällä ovat oikeat puuntuotannon ammattilaiset kertoneet, että koivulla ja kuusella etelässä päästään aina yli 10 kuutiometrin vuotuiseen keskikasvuun kiertoajalla. Männylläkin ainakin kuivahkolla kankaalla. VMI-tulosten mukaiset keskikasvut näkee Luken raporteista, ja ne ovat metsämaalla yli 7 kaikkien kasvupaikkojen ja puulajien yli eteläisissä maakunnissa.

    Perko

    Hyvällä kohtaa – 75 istutettu koivikko on vielä kasvussa.  Tuottavuuden kanssa on toisenlainen menettely kuin kuutioiden tavoittelussa.  Ne, 20 vuoden tyhjät oottamiset ei ole hävinneet.  Herkästi sekoittuu nuo tavoitteet eikä tuottavuus jk ssa häviä vielä arvokasvun ohitettua tai  myyntihakkuussa.  On paikkoja joissa kasvu on yli 20 eikä missään ole määrätty jk  olevan avohakkuuta pienemmän, mutta  nykyinen systeemi on tilastoissa ja niissä on ne paljaat tuottamattomat aukot ehkä mukana.

    Jovain Jovain

    Jupesa, harsintametsän kasvu m3 on vakio (todellinen) määriteltävään hetkeen, mutta tuotto % voi olla mitä hyvänsä?

    Kuusiuskova

    Kävin eilen katsomassa  -84 istutettua kuusikkoa. Kaksi harvennusta takana (-13 ja -22), poistuma yhteensä 150 mottia hehtaarilla. Nyt pystyssä vähän päälle 300 mottia. Mietin jo päätehakkuuta kuviolle, viimeistään 10 vuoden sisällä. Rkl 28-37cm, pituus keskimäärin 23m. Keskikasvu on tähän mennessä jo noin 11-12 mottia vuodessa istuttamisesta lähtien. Kyllä vahvisti uskoni kuusen kannattavaan kasvattamiseen.

    Jovain Jovain

    Onnittelut hyvästä kuusen kasvatustuloksesta ja vuosituotto tuossa metsässä on metkittävä jo tässä vaiheessa. On linjassa 200/10 vastaavien jatkuvasti kasvatettavien kuusikoiden kanssa.

Esillä 10 vastausta, 3,491 - 3,500 (kaikkiaan 3,978)