Aukon tuottomenetelmät

Matematiikasta:

– Luulen olevani aika hyvä matematiikassa. Jos käytän taimen istukseen 0,4 €/kpl, korkokannaksi 3% (inflaation ylittävä) ja ensiharvennuksen ajankohdaksi 35 vuotta, niin puun arvon tulisi tällöin olla yli 2,81 €, jotta tuottovaatimus täyttyy. Jos sellupuun hinta (nykyarvona) on 20 €/m3, tulisi ensiharvennettavien puiden olla noin 140 litraa. Jos nostamme tuottovaatimuksen 4%:iin, pitäisi ensiharvennettavien puiden olla 197 litraa.

– Oleellista on tietysti korkotekijä ja aika. Aika riippuu paljolti siitä, kuinka pohjoisessa ollaan.

– En usko että harvaan istutettujen taimien väleihin ei syntyisi mitään puita. Havaintojeni mukaan heitteille jätettyihin hakkuuaukeihin tulee puita.

– Siinä kohtaan olen Perkon kanssa samaa mieltä, että metsänhoitoa voi myös katsoa kriittisin silmin. Erityisesti metsäpoliittisesti, eli mitä vaikuttimia on asioiden takana. On hirveästi tahoja, jotka ovat varsin iloisia siitä että metsä tuottaa mahdollisimman paljon työtä, ja halpaa puuta teollisuudelle. Metsänomistajan kannalta asiaa katsoo aika harva. Ehkäpä lähinnä metsänomistaja itse.

– Jyrkkä mielipiteeni on, että kirjaimellisesti ohjeiden mukaan tehtynä saadaan hyvä kasvatusmetsä, mutta ei optimaalista lopputulosta metsänomistajalle. Eli: Voimakas maanmuokkaus + ”optimi” taimitiheys + varhaisperkaus + taimikonhoito. Tämä on pahimmillaan aika kallis tapa saada hyvä metsä aikaiseski. Sen vuoksi tätä prosessia haluaisin katsoa kriittisesti. Kriittisesti katson myös JK:ta patenttiratkaisuna. Kaikilla näillä on paikkansa.

Joillakin päästään etelässä enskaan koivulla 12 vuodessa ja kuusella 20 vuodessa vai jopa aikaisemmin?

Rippe. Olen varma että harvaan istutettujen taimien väliin tulee muuta puuta. En ole tähänkään mennessä raivannut koivuvesakkoa vain istutusmättäistä.  Kyllä niitä on ollut ihan kauttaaltaan koko taimikon alalla.

Toiseksi on vähän outoa että kustannuksiin lasketaan sellaisia töitä joita pääosa tekee omana työnä. Onhan se selvä että jos raivaushehtaarille tsi istutukselle lasketaan 1000 euron kustannus 4% korolla niin aika tuottoisaa metsän pitää olla jos sen saa kuoletettua.  Kannattaako silloin istuttaa tai raivata ollenkaan vaan mieluimmin myy metsän.

Laskeskelin tässä ketjussa aiemmin Visakallon esimerkkimetsän tuottoja korkoa korolle -laskurilla, ja kyllä siinä päästiin ihan todellisilla kuluilla ilman omaa työtä 4-6 prosentin tuottoihin 60 vuoden kiertoajalla. Enskan kohdalla ei vielä oltu plussalla, mutta toiseen harvennukseen mennessä ja siitä eteenpäin. Uudistaminen ja taimikoiden hoidot arvioitiin muistaakseni 2000 euron arvoisiksi. Tätä luokkaa voisi panostus rehevällä kuusen kasvupaikalla olla, kun otetaan tuet ja verovähennykset päältä pois. Ja ilman omaa työpanosta.

Ei uudistus-/th-kuluja aina välttämättä saa takasin vielä eh-vaiheessa. Mutta vertailussa huomaa jokainen matematiikkaa osaava miten uudistuskulut saadaan suhteessa harsintaan paremman kantohinnan ansiosta.  Hakkuutähteiden myynti on ylimääräistä tuloa monissa tapauksissa. Pitää aina laskea todellisten tulojen ja kulujen mukaan; jokainen tapaus on omanlaisensa. Jk ei ole mikään jokapaikan korjausmenetelmä.Usein päinvastoin huonoin vaihtoehto.