› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,531 - 3,540 (kaikkiaan 3,973)
1 2 3 … 353 354 355 … 396 397 398

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 20.1.2026, 19:29

    Metsätaloudessa on perinteisesti opetettu tuijottaa biologista kasvua (kuutioita per hehtaari). Tieto on osoittanut, että jos lasketaan pääoman tuottoa, alkuvaiheen kalliit investoinnit (2000 €/ha taimikon perustamiseen) syövät tuoton vuosikymmeniksi eteenpäin.  Tuossa myös  Visalle toteutui se puolenvälin  syndrooma.
    A Jn matikalla Visan aukko : Kun metsä uudistetaan avohakkuulla ja istutuksella, kassa menee  heti miinukselle.  4% korolla on meno kasvanut  loppuunmyynnin  kohalle liki 20 000 €/ ha. Tarvitsee hyvää hintaa myynnissä jotta jäisi plussalle , se ei liene ongelma ennustaa.

     

    Rippe 20.1.2026, 20:54

    Nostokoukulle: Tein karkean olettaman, että taimen saa maahan hintaan 0,4 €/kpl. Tämä on varmaan alakanttiin. Metsiä voi tietysti ajatella osittaisena harrastuksena, jolloin omalle työlle ei lasketa hintaa. Tämäkään ei tietenkään ole ihan oikein.

    Raivauskuluja en ole laskenut, sillä ideoimassani mallissa ei vältellä raivaussahan käyttöä. Kuten ei siis myöskään ”koulukirjan mukaisessa metsänhoidossa”. Eli varmaan sinne tulisi luonnontaimia niin paljon, että raivausta tarvitaan. En siis laskeskele tässä esimerkissäni JK -metsän kasvattelua, vaan paremminkin avohakatun metsän uudistuskulujen optimointia. Ajavana voimana on sinänsä sama kuin JK:ssa, eli uudistuskulujen diskonttauksen tekemä laskelma, mikä kieltämättä hirvittää.

    Myönnän että käyttämäni 4%:n korko on suurehko. Tämä ei ole ihan huono tuotto, kun kyseessä on kuitenkin reaalituotto, eli inflaation päälle tuleva tuotto. Jos käyttää kovin paljon tätä suurempaa korkoa, ei taida kannattaa metsiin sijoittaa.

    Omissa metsissäni on 35 vuotiaita kuvioita, jotka voisi/pitäisi ensiharventaa. 20 -vuotiaat kuvioni eivät ole lähelläkään sitä. Etelä-Suomessa tilanne on tietysti hyvin erilainen.

    Näyttää siltä, että tulevaisuudessa kiertoajat lyhenevät täälläkin, kun ilmasto lämpenee. Mutta saako metsia edes hyödyntää, on toinen juttu…:-(

     

    jupesa 20.1.2026, 20:55

    Harsitun metsän jäävän puuston pääomakulu on sitä suurempi mitä enemmän/ha puita jätetään pystyyn. Jos jätetään 100 m3/ha, niin sen tulomenetyksen korvaamiseksi pitäisi myydä  20 vuoden päästä puuta n.110 m3/ha. Jos jätetään 200 m3 , puuta pitäisi myydä 2x määrä jotta kulu tulisi kuitattua. Eli yli 10 m3/ha/v pitäisi olla kasvua ja se menisi kokonaan pääomakulun peittämiseen. Oletuksena 60 €/ m3 runkohinta harsinnassa. 30 €/ m3 jäävän puuston kantohinta jos puut myytäisiin. 4% korkokanta.

    Tunnetusti tuommoinen 80-100 motin/ha harveikko aiheuttaa yleensä vajaatuottoisuutta. Mutta pitää silti tehdä jos aikoo saada taimia syntymään. 200 m3/ha on parempi kasvun kannalta mutta sitten tulee ongelmia uudistumisen kanssa ja pääomakulu on korkea .

    Rippe 20.1.2026, 21:38

    Jupelle: Kuvailet ihan hyvin metsänkasvatuksen problematiikkaa. Esittämäsi logiikan mukaisesti olen aikaisemmin laskeskellut, että optimaalisinta olisi päätehakata hyvin nuori metsä, käytännössä ilman ensiharvennusta.  Eli metsä, joka olisi esim 5-10 vuotta vanhempi kuin suositeltu ensiharvennusikä.

    Merkittävä tekijä tässä laskelmassa on avohakkuun suurempi kantohinta kuin harvennushakkuun. Näkyy hintaero olevan tilastojen mukaan noin 50% (eli päätehakkuulta 50% korkeampi hinta kuin harvennukselta). Tämä on myös merkittävä tekijä, joka puhuu JK -kasvattamista vastaan. Minulla ei ole kokemusta eri hakkuuvaiheiden hinnoista, olen tilastojen varassa.

    Siispä vielä pelkistetty esimerkki:

    40 vuotias metsä. 200 m3/ha.

    1) välitön avohakkuu: Tukkia esim 40%, kuitua 60%. Tällöin tuloja tulisi esim 80m3 x 80 €/m3 + 120m3 x 25 €/m3 = 9400 €/m3. Uudistukseen vaikkapa 1500 €/m3 —> Netto noin 6500 €/ha (verojen jälkeen)

    2) Harvennushakkuu 40%: kokonaan kuitua, hinta 18 €/m3. Tuloja tällöin 700 €/ha

     

    —> Välittömien tulojen ero ”puolikypsän avohakkuun” hyväksi on noin 5800 €/ha.

    Jos hakkuutulot sijoitetaan 4%:n tuotolla, kasvaa pankkitili 232 €/vuosi.

    Eli otanko uudistetun taimikon + 232 €/vuosi, kun vaihtoehtona on ensiharvennettu (hoidettu) metsä. Ensiharvennettu metsä kasvanee noin 4 m3/ha jne. Jokainen voi itse tehdä näitä laskelmia. Monilla tavoin voidaan päästä suht samaan lopputulokseen.

    Laskelmien lähtöarvoissa on tietysti paljon oletuksia, mikä taitaa olla hyvin tyypillistä metsäsijoituksille.

    Perko 20.1.2026, 21:58

    Ne ovat  erilaiset yritykset.  Avohakkuu on suuri riski. Jos istutus epäonnistuu (kuivuus, tuhot, huonot siemenet), metsänomistaja häviää sijoitetun pääoman. JK-mallissa luonto hoitaa ”investoinnin” (uudistumisen) ilmaiseksi tuotannon  ja tulojen häviämättä.   Jätetty  tehokas 100 m³/ha puusto on vakuutus, joka säilyttää metsän kasvukunnon ja maiseman koko ajan, samalla kun se tuottaa uutta puuta ilman velkaa taimitarhoille ja kyntäjälle!.  Varjelee mustikat!
    Avohakkuussa realisoidaan pääoma ja aloitetaan kallis velkakierre. Jatkuvassa kasvatuksessa kotiutetaan vain ”korko” (kasvu) ja pidetään ”pääoma” (puusto) töissä ilman ylläpitokuluja.

    jupesa 21.1.2026, 06:23

    Harsintametsän jäävän puuston pääomakustannukset ja heikompi kantohinta on selkeästi suurempi kustannus kuin uudistuskulut. Jokainen voi sen todeta , paitsi ei tietenkään Perko tai Jovain.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.1.2026, 07:47

    Ripeitä jää pääosa srvokasvusta saamatta eli se vaihe kun kuitu muuntuu tukiksi. Että onko päätelmä kuidun päätehakkuun edullisuudesta oikea? Onko laskentakorko liian korkea jos sijoituksen joutuu realisoimaan pian. Kärsimätön sijoittaja saattaa olla paremmin kotonaan osakemarkkinoilla?

    Jovain Jovain 21.1.2026, 07:58

    No hyvä ja muutenkin noista laskelmista. Ei sieltä muuta puutukaan kuin se jk metsä, joka tuottaa 200 puustopääomalla sen 10 mottia ja on sitä pääomatuloa. Kertoo vaan siitä, miten paljon on panostettava keinolliseen metsän kasvatukseen. On kohteliaasti kieltäydyttävä ja onneksi kysymys on vain suosituksista. Ei ole pakko noudattaa?

    Perko 21.1.2026, 07:59

    Kuuleppas Puuki , vain tekevälle sattuu. Laskelmasi on  oikeansuuntainen korkolaskennan osalta, mutta miusta vaikuttaa, että se sisältää kaksi merkittävää virheoletusta,  jotka vääristävät tulosta jatkuvan kasvatuksen (JK) vahingoksi.

    Virheellinen käsitys kasvusta (Arvokasvu tuottavuus on jopa  20 %/v)
    Laskelmassa oletetaan, että 100 m³/ha puusto tuottaa vain 10 m³ lisää 20 vuodessa (yhteensä 110 m³). Tämä tarkoittaa vain 0,5 m³/ha vuotuista kasvua.  Virheet kertoo jotta  olet inhimillinen persoona.

    jupesa 21.1.2026, 08:05

    Virheen teit sinä itse . Kerroin että 100 motin  metsästä pitäisi myydä 110 m3 20 vuoden päästä. Miten siitä saat vuosikasvuksi 0,5 m3 ? 100 + 110 m3. Joko älysit ?

Esillä 10 vastausta, 3,531 - 3,540 (kaikkiaan 3,973)
1 2 3 … 353 354 355 … 396 397 398