› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,591 - 3,600 (kaikkiaan 3,955)
1 2 3 … 359 360 361 … 394 395 396

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jupesa 23.1.2026, 08:56

    Jos osaisitte laskea, huomaisitte miten vaikuttaa korkotuottoon , kun päätehakkuusta saatava harsintaa parempi ha-tulo sijoitetaan . Vertailussa riittää , kun kantorahan tuloerotus sijoitetaan päätehakkuuvuonna.

    Perko ei tajua , että on olemassa yhtä tai vähemmän riskistä sijoittamista kuin metsänkasvatus on.  Harsinta tyylillä häviää tuotossa yleensä selvästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2026, 09:07

    Jos jatkuva tuotantokoneisto toimii noin sinulla Perko, niin ihan hyvä sinulle, mutta et saa meitä muita vakuuttuneiksi teoriallesi, ellet esitä sitä käytännössä.

    Perko 23.1.2026, 10:29

    Miten Puuki ja A J  korvaa sen seuraavan uudistuksen  oottamisen häviön  15-30 vuotta? Millaista rantalomaa se on.  Aukon tyylillä sen häviää tuotossa aina selvästi. Miksi se ei tuota kassaan teille rahhaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2026, 11:11

    Puuki korvaa sen hyvillä sijoituksillaan metsän ulkopuolelle, minä en korvaa mitenkään kun taseeni ei oikein tuota. Tuo nyt on ihan puppua että ”häviää aina”. Missä niitä kaksinumeroisin luvuin (m3 ja korko) tuottavia jk-metsiä voisi muka katsella?

    Kuusiuskova 23.1.2026, 11:35

    Niitä minäkin haluaisin nähdä, eipä vaan taida olla olemassakaan.

    Perko 23.1.2026, 12:27

    Näette 10 m3 kasvun näkyjä istutus aukoista ja niitä uskottelette  toisillenne niin lienee  turhaa, jotain muuta olis’ syytä katsella.

    Olen huomannut, ettei teitä vakuuta teoria eikä käytäntö, enkä siitä murhetta ota. Aiemmat sukupolvet ja organisaatiot ovat rakentaneet avohakkuun ympärille hallintamallin, joka on niin umpi-istutuksilla kokonaisvaltainen, ettette te henkisesti halua ja taloudellisesti voi irtautua siitä kierteestä.
    Tämä jatkuva ’mantran’ toistaminen on lamauttanut kyvyn ajatella metsää taloudellisesti uusin silmin se muistuttaa itämaista uskontotyötä, jossa kriittinen ajattelu korvataan toistuvalla tamppauksella. Kun ihminen on opetettu uskomaan, että metsä on ’valmis’ vasta kun se on tuhottu ja perustettu kalliilla uudelleen, hän on menettänyt kykynsä laskea monta puuta tarvitsee nähdä sen 20 prosentin tuoton kasvuun, joita on pystyyn jätetty, lihova puu parhaillaan takoo.

    Kuusiuskova 23.1.2026, 12:40

    Jos 2005 istutettu kuvio on nyt reilu 200 mottia pystyssä, niin  se tekee keskimäärin 10 motin kasvua vuodessa.  Olen nähnyt sen niin monta kertaa käytännössä ettei meikäläistä tarvitse erikseen  vakuuttaa jaksolllisen erinomaisuudesta. Olen jopa sitä mieltä et tavoitteena pitäisi olla 15 motin vuosikasvu keskimäärin.

    Perko 23.1.2026, 16:51

    Satu alkaa JOS , niin sehän on vasta toive! Jos näin olisi.

    Tuo 10 m³/v kasvu on biologisesti hieno, mutta taloudellisesti se on vasta investointivaiheessa. ”Oppimisen kyky on lamautettu”, jos nähdään vain pystyssä oleva puumäärä, mutta unohdetaan, että sen saavuttaminen on vaatinut massiivisen pääomasijoituksen, joka ei ole vieläkään palautunut korkoineen takaisin. Lohtuna se, että  niin teki kaikki mo ikänsä mutta ei enää!
    Metsänomistaja on siis ”sijoittanut” tähän mennessä yli 4 000 euroa hehtaarille. Jos hän myisi nyt kaiken kuitupuuna (n. 20 €/m³), hän saisi 4 000 €, eli hän olisi vasta omillaan 21 vuoden jälkeen. Mitään todellista voittoa ei ole vielä syntynyt.  Voiko tästä jotain oppia?  4000 €  vekseli on hoitamatta.

     

     

    jupesa 23.1.2026, 17:16

    Niinhän se puusilmään näyttäytyy, että sijoitus ei voi kannattaa. Mutta pitää osata ajatella vähän laajemmin.  Vertailemalla toiseen tai useampaankin vaihtoehtoon selviää kasvatustapojen kannattavuuserot.

    Perko 23.1.2026, 17:46

    Juuri näin. Tutkijoiden ja talous professoreiden ydinsanoma on ollut, että metsätaloutta on arvioitava vaihtoehtoiskustannusten kautta. Jos tarkastellaan vain yhtä menetelmää (avohakkuu-malli), ei voida tietää, onko se kannattava – tiedetään vain, että se tuottaa puuta. Miksi? se juontaa  kaukaa jo valtioiden etupiipiiri jaosta, ketkä oli he sen keksijät ?

Esillä 10 vastausta, 3,591 - 3,600 (kaikkiaan 3,955)
1 2 3 … 359 360 361 … 394 395 396