Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 3,944)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Metät kunnossa!

    ….ja missä näillä jk-apostoleilla on puustopääomaltaan 200m3/ha metsiä joista 8 vuoden välein se 100 kuutiota hakataan…? Vaikka nyt sen kolmannen jk-hakkuun jälkeen (24 vuotta jk-formaattiin siirtymisestä) olisi hyvä saada lukijan kuviin tukkia puskevaa metsää näkyviin….!!! Kasvulla 15 m3 / a. Tai edes 2 m3/ha…

    Visakallo Visakallo

    Juu, kyllä on tosi monta kertaa tullut huomattua, että näiltä kahdelta sankarilta ei kannata oikein mitään kysyä, kun vastaukset ovat aina ihan eri kysymyksiin mitä on heiltä kysynyt.

    Visakallo Visakallo

    Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten uudistuminen saadaan järjestymään näissä jk-metsissä niin, että oikeat puulajit ovat aina niille parhaiten sopivilla maapohjilla, jotta nämä ilmoitetut huipputuotot saadaan pidettyä jatkuvasti yllä… Jk-kasvatusta käsittelevästä kirjallisuudesta en valitettavasti ole vastausta tähän kysykseeni löytänyt.

    Perko

    Huomenta! kädelliset lajitoverit.  Miksi pitäis lähetellä lisää kun entisetkään eivät ole sopivia. Olette sen oman aukkonne valinneet niin  ihmettelee sitä.  Noilla perustein ei ole syytä esitellä mittää!

    Visan pitää hankkia jk metsä niin sehän on siinä !

    No , Puuki ei ole opintokirjaa käsillä mutta kansiksen ekaluokan perusteiden  jälkeen on tullut;  Humanististen alojen tutkimuksen ihan ensimmäisenä tukimuksen tutkinto hyväksytty HY. Puolenkymmentä  muuta tehtäviin vaadittavaa  tutkintoa.  Tärkein eikä  vähäisin  oli 2 viikon  Metsäkurssi  maanviljelijän pojille !

    Kaverit  nimittelee minuu;  Metsäekonominen humanisti

    Visakallo Visakallo

    Hieno määritelmä! Perkon kaverit ovat osuneet täysin oikeaan. Perkon metsäekonomia kun on enemmänkin elämänkatsomuksellista kuin tieteellistä.

    Perko

    Visa sekoittaa omaan uskoonsa. Humanismi on järki, kriittinen ajattelu, sivistys. esimerkiksi.

     

    Jovain Jovain

    Jk metsän kasvatuksessa ei ole aikajännettä, jk kasvatus on jatkuvaa ja tuo 200 m3/ha keskipuustona oli jo 50-60 luvulla, aikana jolloin hoitomuoto oli vielä hallussa ja niillä puustopääomilla hoitomuotoa toteutettiin. Jo siihen aikaan valopuiden uudistaminen toteutettiin avo ja siemenpuuvaiheen tai esim. kaistalehakkuiden kautta.  Nykyisellä metsämies/nais/sukupolvella ei ole käsitystä jk metsän kasvatuksesta ja väittämät ovat sen mukaisia. Jk ei ole metsän harventamista harvaksi, ei varsinkaan harventamista tasaharvuiseksi. Sillä matkitaan jaksottaista metsänhoitoa. Ei myöskään uudistamista paljaaseen maahan. On ennen kuulumatonta, että jk metsänhoitoon ei kuulu valmistaimikot, ei myöskään edelleen kasvatettavat uusiutuvat metsät.

    Visakallo Visakallo

    Humanistinen metsäekonomia antaa kyllä komeat kasvuprosentit, mutta isännätä loppuvat rahat.

    jupesa

    Perko on käynyt metsätalouden puolelta 2 viikon kurssin. Humanistinen opiskelu ei ole este metsäalalle siirtymiseen mutta ei se koulutus valmenna kyllä metsäpuolen tutkijan vakanssiin.

    Ekonomian puoli on sulla ilmeisesti jäänyt vaiheeseen. Sen verran tuo ulosanti on jämähtänyttä. Joku polkupyörävertaus ei vielä kesää tee. Opiskelu ei sinänsä ole haitaksi mutta se pitäisi mieluusti olla siltä alalta johon työt jatkossa jotenkin liittyy.

    Kiinnostaisi tietää miten ne humanistiset opinnot liittyy metsätalouteen.?Olen aina mieltänyt humanistit enempi kirjastohyllyjen välissä kykkimiseen.

    PS. Oletko varma että HY oli hyväksytty ? Jos se oli vaikka ”hylsy”.

    Jovain Jovain

    Voihan se olla, että yleisellä tasolla ja toistaiseksi, isännällä rahat ovat vielä riittäneet, mutta valtakunnasta ovat loppuneet. Uudelleen arviointi on edessä metsätaloudessakin.

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 3,944)