Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,621 - 3,630 (kaikkiaan 3,939)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    200 m3/ha keskipuustona oli jo 50-60 luvulla

    Eivät osuneet VMI-mittaajen koealoiksi jostain syystä.

    jupesa

    Jovainilla on vielä ”jotain” opiskeltavaa metsän kasvatuksen suhteen. Keskimääräinen vuosikasvu Suomen metsissä on ihan eri asia kuin jonkun yksittäisen hyvän kasvupaikan kasvupotentiaali.

    Jovain Jovain

    Sitä epäilinkin, edistyksellistä metsänhoitoa oli jo siihen aikaan. Eivät näkyneet tilastoissa ja eivät näy vielä tänäkään päivänä. Hyvin vähän on tilastoitavaa.

    Perko

    ” polkupyörä vertaus ei vielä kesää tee” Palataan siihen.  ”Polkupyöräilijä ajaa mäkeä ylös keskinopeudella 15 km/h. Kuinka kovaa hänen on ajettava mäki alas, jotta koko matkan (ylös ja alas sama matka) keskinopeus olisi 30 km/h?”

    Se osoittaa, kuinka ihmisen intuitio keskinopeudesta (aritmeettinen keskiarvo) menee usein harhaan, kun kyse on ajasta ja matkasta.   Tämä on humanistien laji!

     

    jupesa

    Sehän toteutuukin hyvin Tasaikäisen kasvatuksen tapauksessa. Alun hitaampi kuutiokasvu kiihtyy jatkuvasti pitkän aikaa  ja voittaa sekä kasvussa että tuotossa harsitun metsän vastaavat kiertoajan kuluessa.  Lisäksi kun mukaan otetaan vaihtoehtoissijoitukset, tasaikäinen on ylivoimainen ve. tuottovertailussa. Tämä on insinöörien laji.

    Sinä vetoat Pukkalan ja kumpp. esityksiin. Mutta ne on tarkoitushakuisia jk-firmojen ehdoilla laadittuja myynninedistämisjulkaisuja. Olen sen monta kertaa kertonut miten ne laskelmat on toteutettu.

    Perko

    Harmillista  sanoa  puukille miten harhassa olet molemmissa  tapauksissa.

    jupesa

    No kerro missä kohtaa on virhe . Vai Tuuliko sinun”huulia heiluttelee” ? Niin taitaa olla. Sinulla humanistina on yleistä höpinää  asioista joita et oikein hallitse. Polkupyörävertaus on aika kaukana käytännöstä metsissä.     Minä käytän faktoja laskelmissani.

    Visakallo Visakallo

    Nyt kun on palstan metsähumanisti paikalla, toistankin kysymykseni:

    Miten uudistuminen saadaan järjestymään jk-metsissä niin, että oikeat puulajit ovat aina niille sopivilla maapohjilla, jotta kertomanne tuotot saadaan pidettyä yllä?

    Perko

    Otapa tuottavuuden keskinopeudet   numeroina ja tarkastele niitä.   Mie käytän  mitattuja sädekasvuja ja aikaa, pinta-aloja ja ne numeroina  laskien tulee  tulos johon ei ole kyliltä vaikutteita edes  palstan tietäjiltä.

    Muistat varmaan miten nopeus vaikuttaa keskinopeuteen, helppo juttu se on suhdeluku.

    Kuusiuskova

    Se on kato Visa matemaattiinen  malli jota me tyhmät emme ymmärrä.

    Itse perustan omiin kokemuksiin ja hyviin koettuihin metodeihin jaksollisesta kasvatuksesta.

Esillä 10 vastausta, 3,621 - 3,630 (kaikkiaan 3,939)