› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,731 - 3,740 (kaikkiaan 3,916)
1 2 3 … 373 374 375 … 390 391 392

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 26.1.2026, 23:07

    Mitähän  Puuki sanoo tuosta laskelmasta, elä nyt  Visa hävitä sitä,  Eteläisessä Hämeessä saatetaan jo kuorsata.  Hienosti päätelty!

    Perko 26.1.2026, 23:20

    Olen lukenut nuo ja muutkin kirjat.  Kiitos  A J, oli Reino jonka poliisivoimin hakivat kotoa laitoshoitoon.  Muistan niitä kuvia tv uutisista , taisi olla Karpolla asiaa kun näyttivät hänen metsäänsä jossa  oli vahvaa mäntytukkia liki 300 mottia ja nuorta puuta kuin Osmon mehässä.  Kansa kiersi katsomassa oli tullut vahva polku .

    Hitsin hitsi !  alkaa muisti lakkoilla.

    jupesa 27.1.2026, 06:11

    Tässä Perkolle se laskelma, niin ei tarvi olla tinkaamassa jatkuvasti: Vuosikasvu keskim. 5 m3/v,25 v. 10 m3/v,45v.  Kiertoaika 70v. Keskimääräinen vuosikasvu 10 m3–>13 m3/v, 45v.

    Visakallo Visakallo 27.1.2026, 06:57

    Jatkuvassa kasvatuksessa käy juuri niin kuin Perkon esimerkissä, eli puolet puun kiertoajasta mennään hyvin pienellä tuotolla, ja loppuaika isommalla. Jk:ssa kun ei voida puhua metsän kiertoajasta, vaan pitää tarkastella yksittäisten puiden kehitystä. Perko tuli itse kiteyttäneeksi jk:n perusheikkouden kasvatusmenetelmänä ja samalla syyn, miksi jaksollinen kasvatus on jo aikoinaan noussut valtamenetelmäksi muuallakin kuin meillä Suomessa.

    Perko 27.1.2026, 07:36

    Aika on metsänomistajan kallein resurssi. Jos alku on hidas, keskikasvun tavoitetta on laskettava tai kiertoaikaa on pidennettävä huomattavasti, jolloin pääoman korkovaatimus kärsii.  Se näkyy tuosta  Puukin esityksestä, siihen kannattaa  laskussa kiinnittää huomio.   —- Odotetaan  muita tuloksia.

    Laajalle omasta mehästä noita teorioita ei vielä kannata levittää!

    Puolet  tuotannosta  hitaasti  on turmiollista   kaikessa systeemissä.

    Visakallo Visakallo 27.1.2026, 07:40

    Aikaisemmin monesti kummastelin, mistä oikein nämä jk-ihmiset vetelevät näitä 60, 50, 40, 30, 20 vuoden ”tyhjäkäyntejä” jaksolliselle kasvatukselle, mutta nehän tulevat sieltä jk:ta itsestään, jossa puiden kiertoaikaan sisätyy jopa puolet hyvin hidasta tuottoa. Jaksolliseessa menetelmässä tätä ongelmaa ei ole.

    Jovain Jovain 27.1.2026, 09:01

    Nykyisillä suosituksilla käy juuri niin kuin Reino Takalalle kävi Pukkilassa… metsät ”rauhoitettiin”, mutta se ei ole rangaistava teko tänä päivänä. On jopa suositeltavaa ja sitten ihmetellään metsien tilaa. Todistellaan ja jopa laskelmilla osoitetaan jaksottaisen paremmuutta? Jatkuvaan kasvatukseen ei sisälly alun tai muussakaan kasvatusvaiheessa taantumaa, vaan kasvatus jatkuu valitulla puustopääomalla.

    Metsuri motokuski 27.1.2026, 09:43

    No jos kasvatus jatkuu valitulla puustopääomalla niin minusta se vie kohti harsintaa. Pitäisihän puustopääoma uusiutua myös jk kasvatuksessa. Muutenhan se ei ole jatkuvaa…..

    Perko 27.1.2026, 09:52

    Harsintaa  ei ole käytetty mehtään se kuuluu trollien sanastoon.  Toinen   kaupparatsun hommasta hyllytetty trolli ; ”tarkoituksellisesti esittää hieman väärän väitteen tekemisistään tai tiedoistaan. Näitähän on toki muitakin. Muistui mieleen, kun  joitakin vuosia sitten puolentusinaa palstalaista paljasti melko tarkan ikänsä, vaikka en sitä edes kysynyt. ”

    Tomperi Tomperi 27.1.2026, 16:05

    Mitenkä noissa laskelmissa on huomioitu uudistamiskustannukset ?  Olen seurannut naapurin metsänkasvatusta niin pääsääntöisesti kuoppamätästys, istutus ja kaksi kolme raivauskertaa. Aika kauan se saa kasvaa ennen kuin puuston arvo ylittää metsänuudistamiskustannukset, entä jos korko huomioidaan ja liitetään se laskelmiin.?

Esillä 10 vastausta, 3,731 - 3,740 (kaikkiaan 3,916)
1 2 3 … 373 374 375 … 390 391 392