› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,741 - 3,750 (kaikkiaan 3,908)
1 2 3 … 374 375 376 … 389 390 391

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 27.1.2026, 16:12

    Ei se riitä jk metsänhoidossa, jos sanotaan että on hakattava harvaksi että taimettuu ja että välillä tehdään pienaukkoja. On ne tiedettävä puustopääomat, miten uusiutuvat ja miten tuottavat.

    KuneKoski 27.1.2026, 16:16

    Jos aika on metsänomistajan kallein resurssi, niin silloin jaksollinen kasvatus on oikeastaan ainut vaihtoehto. Siinä kun istutetaan valmiiksi 1-vuotias taimi muokattuun maahan ja hoidetaan niin, että se saa valoa koko ajan. Kasvunopeus on aivan eri luokkaa, kuin jatkuvassa kasvatuksessa. Siellä puun kasvattaminen taimesta myytäväksi tukiksi vie hyvinkin 20 vuotta kauemmin.

    Jovain Jovain 27.1.2026, 16:56

    Jos kysymys on jatkuvasta tuotosta aikayksikössä, kysymys ei niinkään ole puuston iästä, vaan puustopääoman tuotosta, siinä samassa aikayksikössä?

    KuneKoski 27.1.2026, 17:09

    Vai olisiko kyse siitä, kuinka kauan sama puu pitää käytössään samaa pinta-alan yksikköä?

    Jovain Jovain 27.1.2026, 17:59

    Tuskin yksittäisen puun iällä on väliä, kun kysymys on puustopääomasta ja sen tuotosta. Metsän rakenteella, sen tuotolla ja metsän uusiutumisella on väliä.

    jupesa 27.1.2026, 18:05

    Aukko tuottaa vaihtoehtoissijoituksessa hakkuun jälkeenkin paremmin kuin harsintatulo.  Harsintametsä jää vajaatuottoiseksi pitkäksi aikaa harsinnan jälkeen , kun pyritään saamaan uusia taimia metsään.

    Perko 27.1.2026, 19:00

    Mille se  Puukista ihestä tuntuu keskinopeus laskun tulos?  Ensin  pitää olla tarkkana  mitä arvoja on tehtävään annettu. Lopuksi on tarkistettava mitä kysyttiin.    Selittelyt  ei kuulu matematiikkaan.  Harmillista  laskusi on väärin!

    jupesa 27.1.2026, 19:07

    Sinä tartut lillukan varsiin, kun et muuta osaa. Lopputulos on jopa vähän parempi kuin 10 motin keskikasvu 70 vuoden aikana. Mitä nyt olet jankuttamassa? Et älyä matematiikkaa paljonkaan ; et osaa edes korkolaskuja.

    KuneKoski 27.1.2026, 19:23

    Jos puu tarvitsee jatkuvan kasvatuksen metsässä enemmän tilaa ja aikaa kasvaakseen, miten se silti tuottaa enemmän? Ei ne uudistuskulut niin isot ole. Niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, uudistuskulut tulee katettua hakkuutähteillä ja paremmalla kantohinnalla.

    Perko 27.1.2026, 19:27

    Kyllä se on hyvinkin mahdollista, että paljaaksi hakattu pohja häviää tuottavuudessa monelle muulle arpajaisille!   —  jk : ssa on silmin nähden tuotanto ja tulonmuodostus myynnin jälkeen, siitä hallista ei myydä ” koneita” ulos,

Esillä 10 vastausta, 3,741 - 3,750 (kaikkiaan 3,908)
1 2 3 … 374 375 376 … 389 390 391