Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,751 - 3,760 (kaikkiaan 3,906)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Ensimmäiseksi Puukin jakolaskun kyky  petti pahasti! Riehumiseen ei olisi syytä .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämäkin ketju polkee paikallaan eikä polkija pääse sinne mäen päälle. Jos luovuttaisi jo.

    Perko

    Jos kuitenkin oppis kun sitä tamppaa riittävästi.  Aukoissa aika paljon  ovat paikallaan!

    jupesa

    Koetahan vaan trolli itse rauhottua. Laske uudestaan.

    Perko

    Paljonko on  puolet 70 stä?   70:2  tai 35 *2.

    Autot ovat monelle mielenkiintoisia edelleen niin;  Autolla noustaan vuoren huipulle keskinopeudella 30 km tunnissa. Kuinka kovaa sen on tultava alas, jotta koko matkan keskinopeus on 60 km tunnissa?
    Useimmat (myös viisaat ja NNA osaaj.) vastaavat heti: ” 90 km  tunnissa”.
    Hento vastaväittäjä, Opiskelija (tarinassa usein hento neitokainen) osoittaa, että se on mahdotonta. Koska matka ylös on jo vienyt kaiken sen ajan, joka oli varattu koko matkaan 30 km/h nopeudella, alas tultaessa aikaa ei ole enää jäljellä sekuntiakaan.

     

    jupesa

    Koeta palikka tajuta, että muutin kasvuajat realistisemmaksi . 25 v keskim. 5 motin kasvu/v. 45 v. keskim. 13 mottia/v. 70 vuotta keskikasvu 10,14 m3/v. Joko tajusit ?

    Perko

    Sattuipa Puukille  jakokulma ns munille.. (  Pitkä aika 70v kärvistellä  rahatta),    eikä ole vastaus oikein, yrität selvitä vilpillä.

    Siksi ”trolliksi, palikka, harsija” haukkuminen on usein merkki siitä, että nimitelijältä ovat loppuneet matemaattiset argumentit ja kyvyt kesken.

    Puu Hastelija

    Edes Perko ei mahda biologialle mitään. Osoittanee vain sen, että käytännöstä ei mitään tiedä.

    Kuten jupesa koittaa palikan harsija trollille rautalangasta vääntää, niin metsikön kasvu on täydellä laukalla ikäluokassa ennen ja jälkeen ensiharvennuksen.

    Tehtävän anto ei vastaa todellisuutta, kuten ei Perkon kuvitelmat jatkuvasta kasvatuksesta.

    140ärrä

    Siksi ”trolliksi, palikka, harsija” haukkuminen on usein merkki siitä, että nimitelijältä ovat loppuneet matemaattiset argumentit ja kyvyt kesken.

    Kuuleehan täällä vähäjärkiseksi tamppaajaksi haukkumistakin aina joskus.

    Perko

    Lopulta ainoa, joka on vastuussa  alun tappiosta lopullisessa hakkuussa, on metsänomistaja itse, jos hän uskoo sokeasti neuvojia, joiden oma palkka riippuu siitä, kuinka paljon työtä ja kuluja aukolle saadaan luotua.
    Metsänomistajan ainoa turva ”harsijan leimaa” vastaan on oma laskukone. Jos yhteiskunta tukee vain kulujen tekemistä, on omistajan oltava tarpeeksi viisas ollakseen ottamatta niitä – vaikka häntä haukkuvat miksi hyvänsä.

    ”Kyllä tamppaajaa” arvostetaan?”
    Metsäyhteisössä ahkeruus nähdään usein itseisarvona. Se, joka ajaa konetta aukolla (tamppaa maan ja istuttaa), tekee näkyvää työtä.
    ”Harsijaa” (eli jatkuvaa kasvatusta harjoittavaa) pidetään ”laiskan miehen metsänhoitona”, vaikka se on usein taloudellisesti nerokkainta.
    Järjestelmä suosii niitä, jotka kierrättävät rahaa koneiston läpi. Säästäväinen metsänomistaja, joka ei osta joutavia palveluita, on ”huono asiakas” metsäyhtiöille ja palveluille.

Esillä 10 vastausta, 3,751 - 3,760 (kaikkiaan 3,906)