› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,771 - 3,780 (kaikkiaan 3,906)
1 2 3 … 377 378 379 … 389 390 391

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2026, 10:50

    Ei me intuitiolla täällä mennä vaan numeroilla. Jos yleisö on unohtanut esimerkin, se kannattaa toistaa, koska pitkistä ketjuista on vaikea löytää enää uudelleen.

    Perko 28.1.2026, 12:47

    Pelleilyä !  Jos ei sitä vertaa  ole ollut halua tai edes kiinnostusta lukea niin pellet saa jatkaa kuvitelmissaan. AJ llä on nyt  tässä näytön  paikka eikä tarvii  niitä korvaavia dosentteja parketille.   Osasit ratkaista keskinopeuden  niin selitä helle  se.    Puuki  näytti oman version.

    140ärrä 28.1.2026, 13:08

    Oma näkemys on, että jk itsessään ei ole humpuukia siinä mielessä, että niinkin voi metsää sopivilla kasvupaikoilla hoitaa, jos taloudellinen tuotto ei ole tärkeää. Sen sijaan jk:n väittäminen taloudellisesti tuottavammaksi ei mitenkään pidä paikkaansa: Korkeammat korjuukulut eli matalampi myyntipuun hinta, vähemmän myytävää puuta, hitaampi taimettuminen ja kasvu isompien puiden varjostamina, puhumattakaan siitä, että vähät kasvuun pääsevät taimet olisivat haluttua puulajia. Väitteet ”optimiin” tehdyistä tiheyksistä ja täysi tarpeettomuus metsänhoitotöille ovat tyhjää puhetta ilman perusteita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2026, 14:22

    Ei metsää hoideta polkemalla pyörää. Esitä Perko laskelma joka tuottaa tappiota 19000. Jupesan mielestä lasket väärin ja on huono juttu jos tässä ketjussa toistetaan vääriä tuloksia. Joku voi vaikka uskoa niitä.

    Perko 28.1.2026, 14:44

    Kuinka monta kauppaa jk  tuotannosta  olette tehneet?   Missä sellainen   jatkaa tuotantoa.   Nyt vaikuttaa  menetelmä  lisääntyvän vastustajien joukossa vilkkaana.        Syytikiläisetkin himoitsevat jatkaa mukavassa  menetelmässä.

    Jaksollisen 70 vuoden  hävikki  voi olla ja onkin  yli 20 000 € jos korkona on 4,5 % !

    jupesa 28.1.2026, 15:01

    Höpöhöpö. Mitään hävikkiä ei synny tasaikäisessä kasvatuksessa. Hävikki tulee päin vastoin harsittaessa suhteessa tehokkaampaan menetelmään. Lisäksi tulee riskialttius juurilaholle ja tuulituhoihin. Siksi kannattaa harkita milloin kannattaa se riski ottaa vai kannattaako ollenkaan.

    Tyypillinen tapaus on päätehakkuun ja jk: n valitsemisen välillä. Päätehakkuissa kantoratulo on 4000-4500€/ha harsintatuloa parempi. Siitä vähennetään uudistuskulut. Jää sijoitettavaa sen verran , että seur. 25 vuoden aikana esim. 6% korolla raha kasvaa n.15 000€:oon. Vaatisi reilusti yli 10 m3/ha vuosikasvua jk-metsästä, että tulisi edes tasapeli seuraavaan harsintakertaan mennessä.

    Perko 28.1.2026, 17:23

    Valmis  jk  metsä jatkaa reilusti yli 10 m3/ha vuosikasvua  sen kummenpia  suojelurahoja,  toki voi käyttää rahat kuin haluaa mutta eivät häviä uudistuksissa. Kantorahat ovat  myyntihinnan mukaan jossa on 60 % aukkoa korkeampi keskihinta kuutiolle ( risut ja propsinokistot jäävät lannoitteeksi hiilinieluun) . Luonnon Monimuotoisuus ja biodiversiteetti  säilyttää linnut syömässä haitalliset kuoriaiset, marjastukseen on sopiva varvusto katkeamatta.

    Paras on  ettei 70 vuoden  rahttomia raatamisia tappiolla tarvitse hoitaa tukirahojen varassa.

    Ps ; niin  on ,  mm-kuskilta puuttuu mittaukset . Hän on häirikkönä    kaikkeen!

    Metsuri motokuski 28.1.2026, 17:26

    Ei todellakaan kasva tuollaisia määriä. Jää kolmannekseen tuosta. Täällähän on hyvä kirjoitella kun kukaan ei todellisuudessa käy mittaamassa.

    jupesa 28.1.2026, 17:27

    Satusetä Perko taas edellä kertoilee satuja ja tarinoita hyväuskoisille.

    Harsinnan jälkeen tulee myöhästynyt kasvureaktio. Siksi  yli 10 motin ha/v keskikasvua on hankala saada aikaan edes parhaimmilla kasvupaikoilla. Toinen syy Tasaikäistä heikompaan kasvuun on puuston harvuudesta johtuva vajaa-tuottoisuus. Kasvu on 20-30 % heikompaa jk-metsissä ( jalostushyödyn vuoksi vielä sitäkin suurempi) se on tosiasia.

    Metsuri motokuski 28.1.2026, 17:33

    Juuri näin. Ilman lannoitusta ei tuollaisia kasvuja saa kuin hyviltä maapohjilta. Väitän että kaikki jk metsät eivät sijaitse näillä parhailla maapohjilla. Niitä on kuitenkin melko vähän.

Esillä 10 vastausta, 3,771 - 3,780 (kaikkiaan 3,906)
1 2 3 … 377 378 379 … 389 390 391