Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,831 - 3,840 (kaikkiaan 3,907)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Jos harmaat ”Travoltat” todella ovat matemaatikkoja, niin ehkä teijän pitäisi todistaa se ratkaisemalla se keskinopeusyhtälö – sehän on vain vauhtia ja aikaa, ei sen kummempaa fysiikkaa.
    Pitäisikö meidän kaivaa esiin se keskinopeustehtävä, jota kukaan teistä ei saanut ratkaistua, ja katsoa, taipuuko se vielä niillä lukion yseillä?

    Mehtäasioissa noilla kyvyillä on helppo aukossa tampata  muistoissaan.  Odottaminen oli vallalla kuin neuv.liit marketissa voita!

    A J ,  ei se jk paljon haittaa tee, noiden aukon tappioiden rinnalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos ette keksi mitään uutta niin menkää puuhastelemaan muualle. Tässä ketjussa kerrotaan jaksollisen mallin tuloksista.

    Perko

    Olen  aivan samaa yrittänyt tuoda julki.  Aukon tuottavuuden amplitudi on tosi loivaa eikä käyttäjille näytä aivan kirkastuneen  mikä sen tehollinen arvo on.  No, nyt on ilmennyt riippumattomat ulkopuoliset matemaatikot jotka  osaavat sen selkeyttää jo vadelma taimikossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tätä ei enää tarvitse toistaa.

    140ärrä

    Jos harmaat ”Travoltat” todella ovat matemaatikkoja, niin ehkä teijän pitäisi todistaa se ratkaisemalla se keskinopeusyhtälö – sehän on vain vauhtia ja aikaa, ei sen kummempaa fysiikkaa.

    Sehän ratkaistiin jo – jk:n yksi auto paahtaa isommalla riskillä vähemmän matkustajia kohteeseen, kuin jaksollisen monta autoa pienemmällä.

    Perko

    Tamppaajat ovat jääneet kyydistä aukkoon pyörimään vuosikymmeniksi!

    Tulos  ei korjaannu vaikka ne tappion tekijät  hävittää mielestä ja kieltää julkaisemasta.  Vuosituotto /ha rupsahti jälleen kun kuitupuusta  edellistä  huonommin  maksavat.  Lämmityspuu on ollut hyvä  pakkasilla selviytymisen  varmistukseen.

    Kuusiuskova

    Kuvitteletko ettei puut kasva ollenkaan neljäänkymmeneen vuoteen ku niitä istutetaan aukkoon? Meikäläinen valmistautuu siinä jo seuraavaan päätehakkuun, kuuset on siinä vaiheessa jo 23m pitkiä ja lpm 28-35cm ja pystyssä yli 300 mottia hehtaarilla.

     

    Visakallo Visakallo

    Kuusiuskovakin on hyvin todennäköisesti saanut kuusikkonsa koko kiertoaikaisen tukkiprosentin 80% tietämille? Eli eipä siinä silloin kuidun hinta kovin paljon tulokseen vaikuta, mutta miten saisi polkupyörämatemaatikko Perkon tämän asian ymmärtämään? – Se taitaa olla meille ylivoimainen tehtävä…

    Kuusiuskova

    Kyllä olen saanut, parhain oli yli 85.

     

    Perko

    Paljonko k-uskovan taimikossa oli tukkia 15 vuoden jälkeen  istutuksesta?   Jos oli 85  kpl   vai % tai kg?  Hölmöläisten juttuja!

Esillä 10 vastausta, 3,831 - 3,840 (kaikkiaan 3,907)