Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,841 - 3,850 (kaikkiaan 3,907)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • KuneKoski

    Kun siemen varisee maahan jatkuvan kasvatuksen metsässä, niin ei sekään 15 vuodessa tukiksi muutu. Puun kasvu taimesta tukiksi ottaa oman aikansa, oli kasvatustapa mikä tahansa. Ja maapohja on varattuna sille puulle koko sen eliniän. Ei sillä samalla 5-6 m2 alalla kasvateta kaikkia ikäluokkia yhtäaikaisesti. Taimesta se jatkuvan kasvatuksen tukkikin alkunsa saa.

    Perko

    Noissa eri-ikäisissä on kasvussa kaiken aikaa 7-  22 m3 vuosikasvu. Optimi  lehto 12 m3  ja tuotto ~20 %, valtakunnan  keskikasvu 4, 7 m3  / vuosi.   Paljaaksi hakatulla etenkään ei ole  kalleimman kasvun kohtia yhtään  ainakaan 8 vuoteen.  Paljaaksi hakkuu on se  ylämäki edelleen jossa tuotto (tuotto € on eri asia kuin kasvu m3)  on painunut miinukselle pitkäksi aikaa ja on vaara tuhota koko projekti lopullisesti miinukselle.  ”Tämä on se  sovankäynnin rategia”!   Aukon haitta on  ”kesanto”  josta Jätkä joskus  kertoi  palautumisen tarpeesta.

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Paljaaksi hakatulla etenkään ei ole  kalleimman kasvun kohtia yhtään  ainakaan 8 vuoteen.” 

    Perko on tullut 60 vuodesta alaspäin jo 8 vuoteen. Alkaako polkupyörämatematiikka tehdä Perkolle jo tepposia..?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten se tappio syntyy, jos jaksollinen metsikkö kasvaa korkeampaa keskikasvua kuin jatkuva metsikkö kiertoajan yli laskettuna? No suhteessa korkovaatimukseen syntyy alussa tappio, kun pienten tainten kasvu ei tuota tarpeeksi suhteessa investointien ja maapohjan arvoon. Kasvu kuitenkin kiihtyy kohti keski-ikää, josta se lähtee loivaan laskuun. Alun tappiovuodet kuittaantuvat keski-iässä kun tukkia kertyy. Ei ne erirakenteisetkaan puustot tuota koko aikaa samaa vauhtia.

    Jovain Jovain

    Jaksottaisessa on turvauduttava laskennalliseen korkotuottoon, kun jaksottaisen alkupuoliskolla sitä vaadittavaa tuottoa ei ole. Tuskin kannattaa myöskään jk:ta sotkea jaksottaiseen metsänhoitoon, joka on tasakokoista, tasikäistä ja tasavälein kasvatettavaa puustoa.  Jk metsä on kaikilta osiltaan vaihtelevaa ja mahdollistaa jk metsässä jatkuvan tuoton.

    140ärrä

    Tamppaajat ovat jääneet kyydistä aukkoon pyörimään vuosikymmeniksi!

    Vuosikymmenissä kerkeää pyörimään useammallakin aukolla, jos on päätehakkuusta saatuja rahoja sijoittanut uusiin metsiin. Parissa vuosikymmenessä aukossa tulee jo eteen ensiharvennus. Eikä tarvitse harvesterin pyöriä harveikossa etsimässä, että mistähän saisi seuraavan rungon otettua.

    Jovain Jovain

    Sijoitettu on ja eivät todellakaan ole tulleet ensiharvennuksilta.

    Perko

    Kahdeksan vuoden taimista  näkee hölmö mutta ei visa onko taimet enää elossa.  Nyt sama matemaatikko selittää  vielä  sellaisia kuin ymmärtäisi.  Valetta ovat ne pitkän matikan numerot, jos olis niin ratkeaisi optimipiste helposti mutta ei  hänellä onnistu.

    A J , massalla ei ole paljon merkitystä  kun  tuottavuus  tulee vain myynnistä – miinus sijoitukset korkoineen jokaisessa käänteessä. Se on projekti kuin pankkiryöstö josta saa tarkan suunnitelman, ei tarvitse arvailla.  Toimii samoin kuin kuulennolla  matemaattisten arvojen varassa. Hämmästyt, ei  tulo  nuoresta metsästä ole kovin rahakas mutta on hiostava.

    jupesa

    Vastaatko puheistasi hörhö, kun syytät valehtelusta ?

    Itse olet se valehtelija. Et osaa verrata oikein harsinnan ja Tasaikäisen metsän tuottoja.  Luulet että keskikasvu kertoo Tasaikäisen metsän tuotosta ja vertaat sitä parhaan kasvun harsintametsän kasvuun. Et enempää voisi olla harhassa .Tasaikäinen voittaa useimmissa tapauksissa myös ilman vaihtoehtoissijoitusta. Yleensä päätehakkuun tekeminen antaa ylivoimaisen tuoton  suhteessa harsintaan, kun kaikki saatavissa olevat tulot lasketaan.

     

    Perko

    Niinkuin kirjoitettu on,   Aukon  paljaaseen perustukseen sijoitetut  eivät ole kahdeksan vuoden aikaan tuoneet  tuloa  ja silmin nähden ovat jos löytää melko hupia vielä myyntiin.  Oikeassa jk  mehässä on käynnissä tuotanto joka pidetään silloinkin ja 15-  60  vuoden kohdalla tuotto on tapissa  joka  päivä.

    On kielletty jk:sta  tähän mainita mutta teen sen Puukille  joka ei valehettele Visan tavoin.  Jatkuvan kasvatuksen (JK) metsän tuotanto toimii kuin varma kassavirta-automaatti, paras vertauskuva olisi korkoa korolle -periaatteella toimiva sijoitusrahasto, josta nostetaan vain tuotto-osuutta.

    Ota aamutorkut, äläkä kylmätä itseäsi!  Miulla patterivesi näyttää 70* C.   Puuta palaa kuin Ukko Pekka veturissa.

Esillä 10 vastausta, 3,841 - 3,850 (kaikkiaan 3,907)