Aukon tuottomenetelmät

Perkon väittämät voidaan helposti kumota ottamalla esimerkki kahdesta sadan hehtaarin metsätilasta, joista toisella on käytössä jaksollinen menetelmä ja toisella jatkuva kasvatus. Oleellista on, mitä tapahtuu tilan sisällä. Ei mitä tapahtuu yksittäisen hehtaarin alalla. Vertailuun voi ottaa myös sen, kuinka pian kaadetun puun kohdalle kahden metrin säteelle syntyy uusia puoita ja mikä on aikanaan poistettavien puiden ikä.  Puuston määrän kehitys 50 vuoden aikajaksolla molemmissa tapauksissa on myös oleellinen tieto.

Minua on ainakin kovasti askarruttanut jk-menetelmää käyttävien väittämä nopeista ja tasaisista tuloista. Tutkittuun tietoon perustuen jk:ssa puiden taimivaihekin kestää jo saman verran , kun jaksottaisen menetelmän puolella avohakattu kuvio kehittyy hakkuukypsäksi. Lisäksi on onnessa ,kasvaako taimesta seuraavan 60 vuoden kuluessa edes tukkia. Pysähtyykö kasvu jo ennen sitä vai paljastuuko puun tyvestä tukin mitta pelkkää rahanreikää,kun puu viimein kaadetaan Lukijoiden kuvissa edustava esimerkki siitä ,mitä saattaa olla edessä, kun aluskasvoksesta odotetaan kasvavan uusi puusukupolvi.

Kahlschlagille tässä lisäkommentti kun menee jo kovin sivuun taimien merkkaamisesta. Kaikilla on tosiaan omanlaisensa olosuhteet, joissa metsää kasvattaa, ja omanlaisensa tavoitteet. Tässä vähän yhteenvetoa omasta urastani että ei jää täysin väärä käsitys.

Perheemme metsänviljelykohteet ovat lähes aina onnistuneet. Epäonnistuneita on oikeastaan vain yksi rauduskoivun ja yksi männyn luontainen uudistaminen siemenpuilla. Tosin suurpiirteisenä ihmisenä en välitä, jos joukkoon jää jonkin verran aukkoisuutta. Otan sinne luonnon siementämät aputaimet. Taimiahan on yleensä taimikonhoitovaiheessa liikaa. Sen myönnän, että tiheässä kuusen istutustaimikossa voi päästä vähemmällä raivaamisella, kun kasvusto sulkeutuu pian ja vesakko kuihtuu alkuunsa.

Ei juurikaan ongelmia taimien eloonjäännissä eikä puuston laadussa. Istutuksia on tehty huolellisesti ja paljon itse. Ne on tehty yleensä aina mh-suositusten mukaisin taimimäärin. Tämä mhy:n toteuttama kuusen istutuskokeilu vuoren päällä taitaa olla ainut alue, joka on tehty vajaalla määrällä. Vain yhdessä kuusen istutuskohteessa on tarvinnut heinätä ja yhdessä männyn kohteessa täydennysistuttaa. Yksi totaalimyyrätuho ja yksi tuulituho, joihin molempiin tuli kemerasta uudet taimet.

Loppujen lopuksi aika vähällä vaivalla on kitkuteltu yli 50 vuoden metsänomistajaura Keski-Suomessa.

Ei ole tullut tuollaisia tuhoja kuusella, paitsi se yksi tapaus kun myyrät söivät kaiken. Kävin tarkistamassa mitä kirjoitin ja se oli: lähes puolet liikaa. Eli vähän päälle tuhat voi riittää. Ketjussa oli kyse täydennysistutuksesta  ja heinäämisestä, joten taimien määrä riippuu siitä miten tiheän lopputuloksen haluaa.

Jos tehdään pellon metsitystä, ei metsälain vaatimat taimien normaalit määrät päde. Heinääminen on koneellisesti helpompaa jos rivien väliin mahtuu ajamaan. Jos taas haluaa Metka-tukea metsitykseen, on laitettava tukiehtojen mukainen määrä.

Jos haluaa pelata varman päälle, eikä jättää tiheyttä luonnon varaan, istuttelee lähemmäs 2000 tainta kuusta ja mäntyä vähän päälle 2000. Jos haluaa sekapuustoa, voi vaikka kylvää mäntyä kuusten sekaan ja silloin riittää tietenkin vähempi taimimäärä.

Metsänkasvatusketju valitaan riippuen omista tavoitteista ja riskinsietokyvystä

Voihan se olla, jos tallintakusia pöyhii, turakaisia löytyy.

Helposti tasaikäinen tuottaa päätehakkuun jälkeen korkoakorolle sijoituksessa keskimäärin yli 600 €/v. lisätuloa suhteessa siihen , että kasvattaa Harsintametsää. Se tulo tulee esim. 6% korolla olevalle sijoitukselle seuraavan25 v:n aikana.