Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,941 - 3,950 (kaikkiaan 3,954)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Husq165R

    Tuolla toisaalla asian tuntijalta kuulostava nimim. pakahe on kirjoitellut tuosta hiilen määrän vaihtelusta avo/peitteinen! Onkohan nyt käynyt niin että mehtä ukolta jäänyt lukematta tai ymmärtämättä! Saattoi kommenttinsa lähteä vähän tunne edellä!

    Mutta on se ehkä varmuuden vuoksi parempi kirjoittaa tuo ”umpivale” joka kohtaan, koska vaihto ehtoisesta menetelmästä kysymys!

    mehtäukko

    Mehtäukko on taannoin tuonut palstalle Luken maaperätutkijan tuloksen (en löytänyt nyt tähän), sillä, että luotan siihen.

    Perkolaisen ja husovarnan jutut ovat vähintään 99%:sti pötyä.

    mehtäukko

    MT:

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat kokosivat raportin maanmuokkauksesta tehdyistä tutkimuksista. Uusien ruotsalaisten tutkimustulosten valossa maanmuokkauksen vaikutus metsämaan hiilidioksidipäästöihin ensimmäisinä muokkauksen jälkeisinä vuosina on kangasmetsissä vähäinen. Niissä kohdissa, joissa muokkaus on paljastanut kivennäismaata, päästöt olivat pieniä.

    Maanmuokkauksen vaikutuksia metsäekosysteemin hiilivarastoihin on tarkasteltu myös pitemmällä aikavälillä. Näissä tutkimuksissa on verrattu eri tavoin muokattuja aloja muokkaamattomaan 10–25 vuoden kuluttua toimenpiteestä. Johtopäätös on, että maanmuokkaus on lisännyt puuston hiilivarastoa eikä ole pienentänyt maan hiilivarastoja. Tämän seurauksena koko metsäekosysteemin hiilivarasto on kasvanut.

    Nostokoukku

    Avohakkuu + maanmuokkaus. Eikös tämä vielä ole aika yleinen käytäntö? Toimenpiteet kulkevat käsi kädessä. Niitä ei voi oikein tarkastella erillään toisistaan. Umpipuustoja harvoin muokataan. 14.8. 2025 Luke julkaisi tutkimuksen jonka mukaan avohakkuu jälkeen metsän hiilivarasto pienenee ratkaisevasti. Tutkimuksen mukaan vie 37-69 vuotta ennenkuin varasto palautuu hakkuita edeltäneelle tasolle. Hiilidioksidi päästöjä aiheuttavat hakkuutähteiden, kantojen ja juurien lahoaminen sekä maanmuokkauksesta johtuva kiihtynyt maaperän karikkeiden lahoaminen.

    Oliko mehtäukon linkittämässä tutkimuksessa mainittu tutkimuksen tilaaja?

    mehtäukko

    Varmaankin joku perunakuoppalaisista !

    Kun muokkauksissa on kääntö- ja jatkuvatoiminen mätästys yleistyneet aurausten ja kannonnoston loppuessa, pitäisi husovarnalais- jumitilassa olevienkin tajuta kehityksen eteneminen.

    jupesa

    Luke tutkii viherpuna-silmälasit päässä . Aukon teko aiheuttaa vain lyhyen ja väliaikasenheikennyksen hiilitaseeseen . Lisäksi kun kokonaisuutta ei oteta huomioon saadaan haluttuja tuloksia. Vesakot kasvattaa hiilen kertymistä aluksi paljon enemmän ennen kuin kasvatustaimet ehtii varttua. Viljelyalueilla puuta kasvaa kiertoaikana keskimäärin 50 mottia/ha entistä enemmän. Sekin lisää hiilen kertymistä puuhun ja maaperään .

    Perko

    Ristiriita kuin ukolla aina.  Häviö on jatkuvaa niin vain velka kasvaa tuolla menolla.  Ruotsalaisilla on ollut ennekin outoja mittauksia joista on etumerkki vaihtunut.

    Nostokoukku

    Sitä vähän arvelinkin, että mehtäukon linkittämään tutkimuksen on tilannut joku perunakuopasta. Hyvä kun varmistui. Ettei vain olisi Metsäkeskus?

    Onneksi oikeaakin tietoa on saatavilla. Milloin Jupesan tekemä tutkimus julkaistaan? Vai onko jo julkaistu? Olisi mielenkiintoista verrata tekemääsi ja Luken saamia tuloksia keskenään. Laita Jupesa ihmeessä linkki tutkimukseesi.

    jupesa

    Luulisi tyhmemmänkin tajuavan, miten paraneva puun kasvu vaikuttaa hiilitaseeseen. Sinähän halveksit muistaakseni koulutusta. Miten nyt olet tiukkaamassa tutkimustuloksia ? Sehän vaatii koulutusta niiltä tutkijoilta tutkimusten tekeminen.

    Perko

    Onko nuo Puukin roinaa kasvavat tamppaus alat  niitä joihin Metka-rahat  painetaan rikkautta keräten.  Peruste on haihtuva hiili! ?

    paraneva puun kasvu vaikuttaa hiilitaseeseen”,  On ensin  aukolla kasvu tuhottu niin vaihtoehdot ovat  vähissä.

Esillä 10 vastausta, 3,941 - 3,950 (kaikkiaan 3,954)