› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,961 - 3,970 (kaikkiaan 4,794)
1 2 3 … 396 397 398 … 478 479 480

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 140ärrä 5.2.2026, 15:26

    Se on aivan totta. Kun uudistushakkuussa saa tukista vaikkapa 20€ korkeamman hinnan (80€ * 25% = 60€) verrattuna jk-hakkuuseen, on jo 100:lla motilla per hehtaari kuitattu uudistus- ja taimikonhoitokulut oikein reilumman kautta.

    Perko 5.2.2026, 15:57

    Voi noita uskomuksiaan ja jollain vielä taustaakin  vahvitaa.  Millekkään palikalle ei ole  säänneltyä hintaa ei edes propsille!   Nekin kyllä kelpaa vaikka halpuutettuna  ja eivä viivy parkissa.    Vuosi tuottojen vertailussa on ollut yllätyksiä  laskemalla molemille kulut mukaan.

    Laskelmasi on menneisyyden haamu samaa vain paikka. Siinä lasketaan vain puun hintaa, muttei rahan hintaa (korkoa) tai oman työn hintaa. Jos istutusmetsään sijoitettu euro tuottaa vasta 60 vuoden päästä jolloin ostajat, myyjät jopa hinnatkin ovat ihan outo käytäntöä. Nyt ennustus rahalla on huonointa mahdollista taloudenhoitoa verrattuna siihen, että metsä uudistuu ilmaiseksi ja tuottaa tuloa tasaisesti, ollaan ajassa  mukana.

    60 vuotta sitten Suomessa oli kymmeniä paikallisia sahoja ja puuyhtiöitä. Nyt on muutama jättiläinen.
    On täysin mahdollista, että 60 vuoden päästä puukauppaa käydään hiilitaseiden, ei kuutiomäärien perusteella. Ponsset  näkee vain museossa.

    mehtäukko 5.2.2026, 16:07

    Kun sinä perkolainen intät haalivasi jk-hatelikostasi vain tukkeja ja jopa pylväitä, miksi sinun on jatkuvasti vollotettava propsista ja sen kohtalosta?

    Jovain Jovain 5.2.2026, 17:29

    On vaihtoehtoisia tapoja käydä puukauppaa ja hoitaa metsiään. Saahan sitä pettää vaikka itseään ja maksattaa omistaan, metsän uudistamisen ja hoidon kustannukset?

    Puu Hastelija 5.2.2026, 20:47

    ”Minulla ei ole kuin kaksi AMK-tutkintoa.”

    Täytyikö AMK tutkintojen takia poistua kotoa opiskelemaan, vai onnistuiko etänä?

    Olivatko tutkinnot edellytys eläkkeelle pääsyyn?

    Jovain Jovain 5.2.2026, 21:54

    ”Jaksottainen tuottaa ylimääräistä rahnaa niin paljon yltä,” Ilmaa, ei ole verokkihintoja, joilla hoidon ja viljelyn kustannukset maksetaan. Jk puusta maksetaan vastaavia hintoja ja ylikin, ei sieltä jää hyvitettävää.

    Makarov 5.2.2026, 22:32

    Aukko tuottaa hyvin metsätilamarkkinoillakin kun pystyt lyhentämään lainaa päätehakkuu tuloilla aivan erinlain kun jk hakkuulla. Saat kerralla ison summan rahaa sen sijaan että hakkaat 15 vuoden välein pienempiä summia. Ajatellaan että päätehakkuulla pystyt lainasumman kuristamaan hyvin pieneksi kun jk hakkuilla lainan pääoma pysyisi korkealla ja korkomenoja tulisi tätä kautta huomattavasti enempi, sekä tietysti jos tarkoitus on ostaa metsää eikä omia pääomia ole liikaa pääset nopeasti takaisin metsätilamarkkinoille.

    Kahlschlag Kahlschlag 5.2.2026, 23:28

    Lainaus: ”Ruotsalaisilla on ollut ennekin outoja mittauksia joista on etumerkki vaihtunut.”

    Voi olla, mutta svedupellet mittaavat (eivätkä simuloi, kuten suomalaiset itse itseään tutkijoiksi nimittävät) ja vetävät taatusti aina kotiinpäin (kun Suomessa taas nämä ”tutkijat” oikein kilpailevat siitä, kuka pahiten ns. ampuu omaan jalkaan). Sen ansiosta Ruotsilla on iso metsien hiilinielu, Suomella ei juuri mitään.

    Se on hieno asia, josta meidän suomalaisten on heti otettava oppia, ja saamme helvetin ison metsien hiilinielun. Heja Sverige!👍🏻

    Perko 5.2.2026, 23:42

    Tapauksesi on täydellinen esimerkki siitä, miten vanha istutus koulu laskee aukon vain kassavirtaa (rahaa sisään/ulos), mutta unohtaa taseen ja vaihtoehtoiskustannuksen.
    Makarov  olettaa ( saat, yks toine pers. ei itse ), että metsänomistajan on pakko olla velkainen ja että päätehakkuu on ainoa pelastusrengas. Miulla tilanne on päinvastainen: JK-metsä on sijoitussalkku, ei velkakirja. Tosin poikkeaa  hartolalaisen  varallisuudesta, että pystyn vielä itse laskemaan .  Myynti hakkuita voi tehdä  eri kohtiin  jk  käsittelyssä eri vuosina.

    jupesa 6.2.2026, 04:48

    Vaihtoehtoissijoitus on unohtunut Perkolta. Kustannusten ohella pitää laskea korkoakorolle vaihtoehtoisessa sijoituksessa. Aukon metsänraha jatkaa tuottoa tai lyhentää korkea korkoista lainaa, jos sitä sattuu olemaan. 15 vuodessa vähintään kaksinkertaistuu kantorahatulot . Jos kyseessä on tuottojen vertailu , tasaikäinen metsänhoito voittaa harsinnan 6-2. Maisemametsissä voi olla tasaväkisempää. Riippuu mitä arvostaa.

Esillä 10 vastausta, 3,961 - 3,970 (kaikkiaan 4,794)
1 2 3 … 396 397 398 … 478 479 480