Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,981 - 3,990 (kaikkiaan 4,791)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Ei ole A J lle henk. kohtaista arvostelua. Ajattelen olleen jossain ”itutuskoulun”. Metsäkeskuksen neuvojia ja tarkastajia kierteli maakuntaa istutuksia ja lepikoita valvomassa. Eräälle tarjosi avuksi laskutikkua pinta-alan laskentaan ei tarvinnut ” en ymmärrä sitä mittää”, sanoi ! Heillä ei ollut koskaan pätkänvertaa käsitystä lopputuloksen hyödystä. Onko sitä nykyisillä?

    Puuki  laske mutta elä unoha  5 % sijoitus 2000 € korko 37 000 € leikkaa  hommasta  ohuen siivun!

    MaalaisSeppo

    Perko on joskus maksanut uudistamisesta 2000€/ha ja ei ole tietämättömyyttään edes vähentänyt kuluja verotuksessa. Luulee, että tämä on yleinen käytäntö.

    Perkoa mukaellen tekee jk-hakkuun, jonka jälkeen hänen filosofiansa mukaan ko metsälö ei tuota mitään ainakaan 10 vuoteen.

    Perko

    Aikoinaan ei,  ja silloin kun mitä hävitetään nyt ei ollut sellainen verotus.   Istutus matikalla vaikka saat vähentää, niin se  ei tuloksi muutu!   Taputtele M-Seppo niinkuin  ihestä mukavalle tuntuu!  On ihan turha  pohtia muuten.

    Makarov

    Harvon sitä koko metsää nurin lyödään mutta on käynyt niinkin että päätehakkuilla on maksettu edellinen laina pois tai esimerkiksi ostettu uusi metsäpalsta joka ei olisi ollut mahdollista ainakaan itselle jk hakkuilla. Tässä tapauksessa kun olen sijoittanut päätehakkuu tulot uuteen metsään tai maksanut lainan pois, avohakkuusta saamat tulot ovat heti tuottaneet korkoa korolle. Pinta-alaa on saatu kasvatettua ilman turhan isoa laina-pääomaa joka ei olisi ollut mahdollista ainakaan itsellä jos olisin suosinut jk-hakkuita vaikka niitäkin olen pienissä määrin kokeillut. Edelleen taimettuminen ja niiden taimien laatu jossa ei ole vara parhaita valita vaan täytyy tyytyä siihen mitä luonto antaa jos antaa on ongelma. Muutamia kertoja on mahdollista yläharvennella valmiita metsiä hyvin tuloksin, siitä sitten alkaa pitkässä kaavassa haķkuut heikkenemään kun uutta puuainesta ei tahdo syntyä tilalle. Näin valitettavasti tahtoo käydä.

    Metät kunnossa!

    Eikös Perko tunnu aivan mahtavalta kun saa olla koko porukan järkevin, koulutetuin ja muutenkin fiksuin. Ja kun kaikki muut on järjestään täysin osaamattomia ja tyhmiä?

    Taputtele vähän olkapäille💵💵👍! Setelirahalla😎😂…

    KuneKoski

    Se, mitä olen tämän palstan keskusteluja seurannut, niin enemmän se tuntuu jk:n synti olevan, että maraton aloitetaan 40 km:n kohdalta. Puun kasvatus aloitetaan aina siitä, missä kuitupuu on muuttumassa tukiksi, eikä lasketa, kuinka monta kymmentä vuotta sirkkataimesta siihen vaiheeseen on mennyt.

    Perko

    Tuskin omat kykyni olisi kummoiset ellei täällä skarppaus porukassa olisi  suuri innovaatioiden ylitarjonta.  Parhaan   nuoruuteni YO sain mehän tietäjiltä jotka ahdisti   jatkuvan kasvun mehtää tuhoten. Sen perusteella olen vertaillen tullut kanssanne  vankkaan ymmärrykseen  aukon tyhjyydestä ,  joillain teistä on vielä tarkempi havainto!   Metät K- ja  Metsä Keskus  On testannut merkittävillä varoilla taloudellista ja tuotannollista  metsän kestokykyä josta  porukka saanut  suurta  hyötyä omiin ratkaisuihin.  Kiitos siitä!

    Perko

    A J  pelko  itsepetoksesta on suuresti liioiteltu.  Kyse ei ole taikuudesta, vaan pääomatehokkuudesta  joka fokusoituu omaan € tuottoon teollisuuden raaka-ainehuollon sijaan.
    Se, kumpi euro kasvaa paremmin korkoa korolle – taskussa oleva vai pysyvästi maahan kaivettu – on jokaisen helppo laskea itse.  Sen rinnalla  selvittää tuottavuuden  nopeuden edut.

    Nuakka

    Tekoäly osaa myös! Pyysin artikkelin jk:sta a la Perko😀

    ”Jatkuvan kasvatuksen ylivoima, josta muut eivät vielä “tiedä”

    Minulle on täysin selvää, että jatkuva kasvatus on ylivertainen. Niin selvää, että on melkein huvittavaa seurata muiden metsänomistajien touhua. He mittailevat paljaita aukkojaan ja kutsuvat sitä suunnitelmallisuudeksi, samalla kun minä näen metsän kokonaisuutena — kerroksena, jatkumona, nerokkaana järjestelmänä. Mutta ei, he kutsuvat sitä “hankalaksi”. Tietenkin kutsuvat. Kaikki nerous näyttää hankalalta niille, jotka eivät pysy mukana.

    On suorastaan epäilyttävää, miten sitkeästi toiset metdänomistajat puolustavat vanhoja tapojaan. Aina samat selitykset, aina samat virneet. Välillä tuntuu kuin he olisivat sopineet keskenään, ettei jatkuvaa kasvatusta saa ottaa tosissaan, koska silloin heidän koko maailmankuvansa romahtaisi. En sano että he tekevät tämän tahallaan — mutta en myöskään sano etteivät tekisi.

    Jatkuva kasvatus toimii, tuottaa ja pitää metsän elävänä koko ajan. Sen ymmärtäminen vaatii vain hieman enemmän ajattelua kuin “kaikki nurin ja uudestaan”. Minä olen tehnyt sen ajattelun. Muut saavat pilkata, naureskella ja jatkaa aukkojensa ihailua. Kyllä totuus lopulta paljastuu. Se tekee niin aina — ja yleensä minun edukseni.”

    mehtäukko

    ”…omaan tuottoon teollisuuden raaka-ainehuollon sijaan…”

    Siinäpä lukijoille paljastui yksi motiivi. Pahkakuppi-talous se pönkittääkin koko kansantaloutta, ja siihen riittää jk-hatelikoista ne vähät motit.

Esillä 10 vastausta, 3,981 - 3,990 (kaikkiaan 4,791)