Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,051 - 4,060 (kaikkiaan 4,062)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Nuo ei ole  mitenkään minun puita  tai hevosia.  Puukin tallissa on hevoskaupan meininki !

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Kerran ne jo visalle laskin ja paljastui valheeksi!”

    Miten olet voinut ne jo laskea, kun et ole vielä niitä lukuja saanut?

     

     

    Kuusiuskova

    Mitkä kulut 4500€? Ei meillä taimet niin kalliit ole. Tämä oli vain reilun hehtaarin aukko, sitä ei edes muokattu.

    Istutin 1600 kuusen ja koivun  tainta a 0,23€/kpl. Ei ole vielä ollut ollenkaan tarvetta raivurille, ei myöskään sukulaisellani.

    Perko aina yliarvioi jaksollisen kulut potenssiin 2 ja aliarvioi jk kulut. Omissa jk-hakkuissa tukit mennyt harvennustaksalla, se on kiertoajalle helposti se 5000€ halvemmalla.

    Onneksi itse lopetin jk-harrastukseni kahden kuvion  kokeilun jälkeen, se ei ole yksinkertaisesti kannattavaa verrattuna jaksolliseen.

    Perko

    Semmoisata tahtoo olle maaha sijoitus voi pompsahtaa.   Jos istutukseen, taimiin ja työhön upposi vuonna 1977 vaikkapa 500 € (nykyrahassa), se summa 5 % korolla 45 vuodessa on kasvanut 4 500 euroksi. Sellunvalmistajat käyttää tässä mielellään halpaa muulia!

    Kuusiuskova

    Mut jk-puustohan ei ole maksanut hankkia mitään? Minä olen ostanut kyseisen palstan joten oisin maksanut siitä myös vaik siin olis ollut jk-puusto.

    Vai onko jk-puuston hankinta ilmainen?

    Visakallo Visakallo

    Älä Kuusiuskova hyvä ihminen kysy Perkolta mitään metsän hankkimisesta tai metsätilan sukupolvenvaihdoksesta! Perko voi siitä jälleen pillastua ja haukkua meidät kaikki.

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”se summa 5 % korolla 45 vuodessa on kasvanut 4 500 euroksi. Sellunvalmistajat käyttää tässä mielellään halpaa muulia!”

    Entäs ne 2-3 kerran harvennustulot, ja koivikon kyseessä olen jo päätehakkuutulotkin? Eikös ne rahat tuotakaan yhtään mitään?

    mehtäukko

    ”..Vai onko jk-puuston hankinta ilmainen..”

    No niinhän siinä kaksosetkin ovat pelanneet tyhjän päällä. Kun Pukkala alkoi videollaan kehuskella vielä moista onnenkantamoista, enempänsä kyllästytti moinen aivopesu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei siinä tarvitse Perko ajatella noin että velkavuori on kasvanut 45 vuotta, vaan että olet tehnyt erittäin hyvän sijoituksen 45 vuodeksi.

    Kuusiuskova

    Visa, me ollaan kummiskin tamppaajia….tosin ylpeitä tamppaajia.

Esillä 10 vastausta, 4,051 - 4,060 (kaikkiaan 4,062)