› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,051 - 4,060 (kaikkiaan 4,794)
1 2 3 … 405 406 407 … 478 479 480

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 8.2.2026, 14:56

    Mitkä kulut 4500€? Ei meillä taimet niin kalliit ole. Tämä oli vain reilun hehtaarin aukko, sitä ei edes muokattu.

    Istutin 1600 kuusen ja koivun  tainta a 0,23€/kpl. Ei ole vielä ollut ollenkaan tarvetta raivurille, ei myöskään sukulaisellani.

    Perko aina yliarvioi jaksollisen kulut potenssiin 2 ja aliarvioi jk kulut. Omissa jk-hakkuissa tukit mennyt harvennustaksalla, se on kiertoajalle helposti se 5000€ halvemmalla.

    Onneksi itse lopetin jk-harrastukseni kahden kuvion  kokeilun jälkeen, se ei ole yksinkertaisesti kannattavaa verrattuna jaksolliseen.

    Perko 8.2.2026, 15:44

    Semmoista tahtoo olle maaha sijoitus voi pompsahtaa.   Jos istutukseen, taimiin ja työhön upposi vuonna 1977 vaikkapa 500 € (nykyrahassa), se summa 5 % korolla 45 vuodessa on kasvanut 4 500 euroksi. Sellunvalmistajat käyttää tässä mielellään halpaa muulia!

    Kuusiuskova 8.2.2026, 16:39

    Mut jk-puustohan ei ole maksanut hankkia mitään? Minä olen ostanut kyseisen palstan joten oisin maksanut siitä myös vaik siin olis ollut jk-puusto.

    Vai onko jk-puuston hankinta ilmainen?

    Visakallo Visakallo 8.2.2026, 16:51

    Älä Kuusiuskova hyvä ihminen kysy Perkolta mitään metsän hankkimisesta tai metsätilan sukupolvenvaihdoksesta! Perko voi siitä jälleen pillastua ja haukkua meidät kaikki.

    Visakallo Visakallo 8.2.2026, 16:55

    Perko: ”se summa 5 % korolla 45 vuodessa on kasvanut 4 500 euroksi. Sellunvalmistajat käyttää tässä mielellään halpaa muulia!”

    Entäs ne 2-3 kerran harvennustulot, ja koivikon kyseessä olen jo päätehakkuutulotkin? Eikös ne rahat tuotakaan yhtään mitään?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2026, 17:46

    Ei siinä tarvitse Perko ajatella noin että velkavuori on kasvanut 45 vuotta, vaan että olet tehnyt erittäin hyvän sijoituksen 45 vuodeksi.

    Kuusiuskova 8.2.2026, 20:00

    Visa, me ollaan kummiskin tamppaajia….tosin ylpeitä tamppaajia.

    Perko 8.2.2026, 20:28

    On olemassa luontainen uudistuminen johon ei sisälly juuri kuluja eikä korkoja niin siksi on  laskelmiin vertailun vuoksi otettu menoja  korkoineen.  K-u : ” olen ostanut kyseisen palstan”  Se on jonkinmoinen kulu .

    ”Toinen hyvä tapa laskea tuottoa on verrata hetkellisen vuotuisen kasvun arvoa puuston arvoon.”  A J logiikka .   Jaksollisen tasaikäinen  puusto on parhaassa  tuotossa noin kymmenesosan  koko elinkaarestaan.  Jk puustoa pyritään pitämään  kaiken aikaa parhaalla ~20% tuotolla  siitä syntyy se suuri ero tuottavuuteen.

    Perko 9.2.2026, 10:23

    Jupesalle ja muille: Lasketaan puuston myyntiarvoon perustuva tuotto, avohakkuu on sijoittajan painajainen. Olet sijoittanut 6 100 euroa kohteeseen (kaikilla mausteilla) , jonka markkina-arvo on 15 vuoden kohdalla edelleen pyöreä nolla.
    Olet siis hävittänyt 100 % sijoituksestasi ja odotat 30 vuotta, että se kääntyy plussalle.  JK-koneistoni myyntiarvo ei koskaan putoa nollaan, vaan se tuottaa uutta myytävää arvoa ” joka päivä ilman sentinkään” lisäsijoitusta. ”Kuka tässä nyt itseään pettää?”
    Millä muulla sijoitusalalla (asunto, osake, kulta) he suostuisivat siihen, että sijoituksen markkina-arvo on yli 15 vuotta nolla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.2.2026, 11:16

    No höh. Eikö muka 15-vuotiaalla taimikolla ole arvoa? Olet Perko edelleen täysin hakoteillä. Yritäpäs ostaa taimikkoa pelkällä maan arvolla niin ei tule kauppoja.

Esillä 10 vastausta, 4,051 - 4,060 (kaikkiaan 4,794)
1 2 3 … 405 406 407 … 478 479 480