Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,231 - 4,240 (kaikkiaan 4,804)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Niin on,  tuloa neljä kertaa 8000 ja plus tämä laskennallinen 13 834 euroa taskussa (jos 1600 olisi sijoitettu muualle) tai rilluteltu tamppausajat  vaikka viinin laulun kanssa.

    Poikkeus paljaaseen on selkeä, jatkuvassa  puusto tukin myynti tuottokunnossa on edelleen.

    Kuusiuskova

    Oliko se sun 6-v sitten julkaisema kuva jk-metsästä näitä ”onnistuneita” kuvioita? Kasvoi lähinnä pihlajaa taimikerroksessa…ja muuten näytti lähinnä kakkosharvennuksen jälkeiseltä mänty koivu sekametsältä.

    konstapylkkerö2

    Lasket väärin. Pitää laskea ja verrata päätehakkuutulon (-uudistuskulut)ja harsintatulon erotusta joka ehtii tuottaa paljon paremmin kiertoaikana .kuin pääosin myöhemmin saatavat harsintatulot.  Sulla jää huomioimatta jk-metsän pääomakulut.

    Perko

    Kuva on  8 km edellisistä ja järvi välissä.  Taimia   yli polven on kuusen ja mänty ~600 kpl lisää tulee koivuja, näkyvyys on heikko kuvassa.  Ammattilaisen arboretum puustoa!

    Pääoma  kiertää jk ssa myyntiin melko tiheään eikä ole paljon yli paljaan maan arvon sijoitus.   Tuotto  % on kohtalaisen hyvä .  Voin vertailla   30 vuotisiin paljaaksi hakkuisiin ja nähdä niistä  myös tuotot, enkä ole tietämätön   niistä tai ihme koivikoista.

    Kuusiuskova

    No ei kuvissa ainaskaan nähnyt mitään semmoisia taimimääriä, mut tiedän et on vaikeeta saada kameraan hyviä kuvia metsänkasvatuksesta.

    Eli olet itse tehnyt aukkoja ja istuttanut, eli harrastanut tamppaamista. Hienoa, pääset pois poterosta.

    Metät kunnossa!

    Täällä taas pidot vaan paranee😂! Olisi kyllä ihan opettava tarina EDIT jos pääsisi näkemään metsälön tai pari jossa on hehtaarilta 24 v sitten hakattu 8 tonnilla, 16 v sitten 8 tonnilla, 8 vuotta sitten 8 tonnilla ja viime viikolla taas 8 tuhatta euroa (ilman alvia, poimintahakkuuna pystykaupalla) ja puustopääomat vaan pysyy tasaisena ja kasvut Perkon ilmoittamat ”helposti 13 m3/ha”. Olis keksitty metsätalouteen ikiliikkuja😎😃!

    Valitettavasti emme tule näkemään todistusaineistoa…..EDIT Joku näihin aina kuitenkin tarttuu. Pettyy sitten myöhemmin jos sattuu ymmärtämään miten kävi….

    Perko

    Mk esittää perätöntä!   Luvut ovat 22,7 m3 /v  (omat kuvat)  .   Ei se ole olenkaan huono jos  valtakunnan tuotanto kasvaisi 4, 7  motista  ja raataminen kevenis!

    Herrat tarvitsisi  jopa muutakin opettavaa !

    Perko

    Vaikka puumäärä on kasvanut, on metsän ”laatuarvo” romahtanut. Jos Suomen metsissä olisi säilytetty 1960-luvun tukkivaltaisuus ja yhdistetty se nykyiseen suuren pinta-alan puumäärään, puiden  arvo olisi yli 50 miljardia euroa korkeampi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuston arvo voisi olla tukkivaltaisena toki korkeampi, mutta kokonaiskasvu voisi olla 50 milj. m3 vuodessa eli puolet alhaisempi.

    Jos katsoo mistä vientitulot kertyvät, 70 prosenttia tulee kuitupuun jalostuksesta, vaikka tukkipuun hakkuita on lähes puolet markkinahakkuista. Viime vuoden eli 2025 luvut: kokonaisvienti 12,5 sahaus ja muut puutuotteet 3,6 sekä muut eli sellu, paperi ja ja kartonki 8,9 mrd.

    Perko

    Eihän sieltä aukosta mitenkään myy  tukkia kuin kerran sataan vuoteen. Mitään ennakointia ei ole ollut  niin ei kuitupuusta tuloja puunmyyjällekkään.   Ryöstö meininki kuin Uruquaissa!  Eikä  mikään määrää alhaisempaa kasvua  4,7  m3  kasvuun kyllä  samoilla tukitoimilla olisi tullut tuplat.

    Vellit ovat seonneet, metsänomistajalle puun hinta on kannolla tai tienvarressa eikä Hollannissa  sellun myynnissä.

Esillä 10 vastausta, 4,231 - 4,240 (kaikkiaan 4,804)