Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,241 - 4,250 (kaikkiaan 4,804)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo Visakallo

    Heh, heh! Nyt pompsasahti taas Perkolla tukin kasvuaika jo takaisin sataan vuoteen! Harvennuksetkin jäivät välistä, vaikka niistäkin tulee tukkeja melkoinen määrä.

    Perko

    Syytinkiläinen on herännyt!  Käyhän ulkoilemassa.  Muista mottosi, ettet vahingoissakaan kerro  totta!

    Kuusiuskova

    jk:ssa se onkin 100 vuotta, normaalissa olosuhteissa se on kuusikolla 50v, koivikolla 35-40v ja haavikolla se 25v. Ainoastaan kaikkein karuimmat männiköt on sen 70v.

    Jovain Jovain

    Jk metsät eivät ole ikään sidotut, siellä on eri ikäisiä ja kokoisia puita ja tulosta tehdään puustopääomilla.

    Metät kunnossa!

    Puustopääomat. Joo. Mutta kun sä et siitä sun kuvitellusta hyvästä puustopääomasta vaan voi pitää kiinni jos 8 vuoden välein 8 tonnin puut poistetaan. Millä sä pidät kuvitellun 200m3 kasvamassa? Et sitte millään. Tiiätkö?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Entä uudistuuko metsä, jos siinä on puustoa 200 mottia keskimäärin – siis välillä 150-250 on vaikka vaihteluväli. Jokunen kuusen taimi voi syntyä, mutta kun lasketaan pois ajourat niin välialueet ovat hyvin tiheät. Lehtipuu ja mänty voivat uudistua ajouralle, mutta kasvavat heikosti valon puutteessa.

    Jovain Jovain

    200 m3 on todellinen ei kuviteltu, aivan yhtä hyvin voisin väittää, ettei jaksottaisessa metsässä ole puuta 300-400 m3. Helppo teidän verrata tuplaa alemmista puustopääomista (100), ja varsinkin paljaaseen maahan, joka on suositusten mukainen. Tappiolle menee ja jk metsänhoito nähdäänkin taimettamisena. Jk metsänhoitoon kuuluu myös puun tuottaminen ja se toteutuu puustopääomilla. Ja niin väitän, metsän uusiutumisen siitä kärsimättä. Olikohan uusiutuvaa jk metsää nähtykään?

    Visakallo Visakallo

    Jovain: ”Olikohan uusiutuvaa jk metsää nähtykään?”

    Juuri sellaisen kestävällä tavalla ”jatkuvasti uusiutuvan metsän” haluaisinkin täällä Suomessa menestyvillä puulajeilla vielä tässä elämässä nähdä. Kuka esittelisi sellaisen tai antaisi koordinaatit! Etäisyydellä ei ole väliä. Kaikki tähän asti minulle esitellyt jk-kohteet ovat valitettavasti olleet vain jatketun kasvatuksen kohteita.

    Kuusiuskova

    Ei sellasta Visa ole olemassakaan, itsekin olen pyytänyt koordinaatit usein, muttei sellaisia saada kuin ei ole olemassakaan. Se on helppoa väittää, mutta ei sitten näytetäkään. Haluaisin myös sellaisen metsän mistä lähtee 8000€ 8v välein eikä tarvitse tehdä mitään… No, onneksi kuusikoista lähtee nykyään 50v aikana se 30000€, mut eihän se ole mitään jk:n ihmeeseen verrattuna…

    Visakallo Visakallo

    Näin se Kuusiuskova on, kunnes toisin todistetaan!

Esillä 10 vastausta, 4,241 - 4,250 (kaikkiaan 4,804)